Vuonna 2021 alkanut tapaus Keiteleen hakemasta turvaamistoimesta ja uhkasakosta saatiin päätökseen tammikuun alussa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Keitele Group tytäryhtiöineen maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle vahingonkorvausta.
Keiteleen AKT:lle hakema turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakon nojalla katsottiin perusteettomaksi. Käräjäoikeuden päätös sai vuoden 2024 alussa lainvoiman, kun Keitele ei hakenut takaisinsaantia.
”Tuntuu hyvältä”
”Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista.”
AKT:ta vastaan vuoden 2021 lopussa määrätty turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakkoineen oli käräjäoikeuden mukaan oikeudeton ja perusteeton.
– Tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
Turvaamistoimi on juridinen toimi, joka voidaan määrätä, jos on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan tai muuten varrantaa hakijan saamisia.
AKT saartoi Keiteleen
Tapaus sai alkunsa, kun AKT Teollisuusliiton pyynnöstä saartoi työehtosopimusneuvottelun yhteydessä Keiteleen tuotteet satamiin. Tavoite oli vauhdittaa sopimusneuvotteluja. Lopulta myös kävi niin, että Keiteleen ja Teollisuusliiton välillä solmittiin työehtosopimus.
Keitele haki käräjäoikeudesta joulukuussa 2021 turvaamistoimipyyntöä perusteilla, jotka jälkikäteen osoitettiin paikkansa pitämättömäksi. Turvaamistoimi määrättiin niin, ettei AKT:ta kuultu osapuolena lainkaan.
AKT:n arvio on, että turvaamistoimella ja siihen liittyvällä uhkasakolla pyrittiin lopettamaan laillinen saarto. Keiteleen pyynnöstä oikeus langetti AKT:lle myös miljoonan euron uhkasakon, joka on ennennäkemättömän suuri.
Helsingin käräjäoikeus peruutti turvaamistoimen kuultuaan AKT:n vaatimukset.
Tietoista retoriikkaa
Kokko arvioi keskiviikkona AKT:n tiedotustilaisuudessa Helsingissä siitä, että Keiteleen tapausta hyväksi käyttäen on saatu mustamaalattua sekä AKT:ta että koko ammattiyhdistysliikettä oikeudettomasti ja perusteetta.
Hän muistutti myös siitä, että käräjäoikeuden annettua turvaamistoimipäätöksen julkisuudessa alkoi ryöpytys, jossa väitettiin muun muassa, että ay-liike jättää noudattamatta tuomioistuinten ratkaisuja.
– Toimintaa verrattiin Lapuan liikkeeseen ja erityisesti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen alkoi puhua AKT:sta ay-mafiana, Kokko kertasi.
Hän totesi, että käytännössä työnantaja oli itse saanut aikaan kohun miljoonan euron uhkasakkoineen perättömillä väitteillä, joihin turvaamistoimen myöntäminen perustui.
– Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi, Kokko totesi.
– Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla. Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista.
Korvauksia AKT:lle
Keitele -yhtiöt velvoitettiin maksamaan AKT:lle korvauksia joulukuun 2021 tapahtumista. Keitele tyytyi päätökseen, eikä hakenut siihen takaisinsaantia.
Keitele lähestyi mediaa keskiviikkona AKT:n tiedotustilaisuuden jälkeen tiedotteella, jossa se toteaa yhtiön keskittyvän työpaikkojen turvaamiseen, ei käräjöintiin AKT:n kanssa
Yhtiön mukaan oikeudenkäynnissä ei ei tutkittu turvaamistoimien laillisuutta.
uutiskirje 