Kolme nostoa vasemmiston vaalituloksesta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Presidentinvaalit on nyt vasemmiston osalta taputeltu. Kahden viikon päästä selviää, onko seuraava tasavallan presidentti Alexander Stubb vai Pekka Haavisto.

Tässä jutussa nostetaan esiin kolme asiaa vasemmistoliiton vaalituloksesta.

Punavihreiden vakaa peruskannatus

Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät keräävät vaaleista toisiin pitkälti saman yhteistuloksen 35–36 prosenttia. Heitot suuntaan tai toiseen ovat lopulta pieniä.

Tämä näkyi myös presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Pekka Haavisto sai äänivyöryn, joka vei äänet paitsi Jutta Urpilaiselta myös Li Anderssonilta.

Jos peruskannatus ei lähde kasvuun, on punavihreiden hallituspaikka on aina riippuvainen porvaripuolueiden tuesta. Kuten viime vaalikaudella nähtiin, suurta herkkua se ei ole.

Siinä missä eduskuntavaaleissa Sanna Marin imuroi punavihreiden ääniä, nyt sen teki Pekka Haavisto. Presidentin- ja eduskuntavaalit ovat luonnollisesti hyvin erilaiset vaalit, mutta molemmissa tulosta selittää niin kutsuttu taktinen äänestäminen.

Taktisessa äänestämisessä on hyvä huomata, että äänestäjillä on ennen vaaleja tietty harkintajoukko, josta puolue valitaan. Viime eduskuntavaaleissa tämä näkyi punavihreiden puolueiden kannattajissa.

– Toisin sanoen verrattain suurelle osalle äänestäjistä SDP oli yhtä mieluisa vaihtoehto kuin esimerkiksi vihreät tai vasemmistoliitto, eikä puolueen äänestäminen siten ollut kyse pelkästä taktikoinnista eli lyhyen tähtäimen instrumentaalisista tavoitteista, kuten oikeiston vaalivoiton torjumisesta, kirjoitettiin syyskuussa julkaistussa Vaalivälähdykset-raportissa.

Niin vasemmistoliiton, vihreiden kuin SDP:nkin pitää löytää keinot saavuttaa nykyisen 35–36 prosentin sisällä oleva porukka. Helpommin sanottu kuin tehty.

Vasemmiston alueet

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros vahvisti näkemystä, että Helsinki on vaalipiireistä vasemmistoliiton kärkipaikka. Andersson sai Helsingissä 8,8 prosenttia äänistä, vaikka Pekka Haavisto imuroi niistä peräti 37 prosenttia. Pääkaupungit ympäri Eurooppaa poikkeavat äänestyskäyttäytymisessä huomattavalla tavalla muusta maasta.

Toiseksi paras tulos tuli Varsinais-Suomessa, missä hän sai 6,2 prosenttia äänistä. Pirkanmaalla tuli kolmanneksi paras tulos, 5,8 prosenttia. Lapissa Andersson sai myös yli viisi prosenttia äänistä. Muissa hän jäi alle viiden.

Suurimmissa kaupungeissa Andersson keräsi hyviä ja kohtalaisia tuloksia. Jos eduskuntavaaleja miettii, törmää vasemmisto tuttuun ongelmaan. Kannatusta pitäisi löytyä myös pienemmiltä paikkakunnilta, joissa puolueella on viime vuosina ollut vaikeampaa.

Vaikka vaalien vertaamisen kanssa pitää olla varovainen, nousee Oulun vaalipiirin tulos esiin. Siellä Anderssonin tulos oli 4,1. Alue oli pitkään vasemmistoliiton vahvaa seutua, mutta nyt tuli toisissa vaaleissa peräkkäin kehno tulos.

Seuraavaa kohti

Sunnuntaina vasemmiston vaalivalvojaisissa alettiin ottaa katseita jo seuraavia vaaleja kohti. Eurovaalit ovat vuorossa kesäkuussa.

Vasemmistoliitto on jo asettanut ensimmäiset ehdokkaansa vaaleihin. Nykyisen europarlamentaarikon Silvia Modigin ilmoitusta vielä odotetaan. Nykyisistä kansanedustajista myöskään kukaan ei ole vielä ilmoittanut lähtevänsä vaaleihin.

Nyt kun presidentinvaalit ovat vasemmistoliiton osalta ohi, ilmoituksia voi alkaa tulla.