Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvioi, että Suomi on käytännössä lakannut tekemästä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.
– Kai Mykkänen on valtava pettymys, Andersson totesi viestipalvelu X:ssä torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen kokoomuslaisesta ympäristöministeristä.
Andersson viittasi Mykkäsen puheisiin, kun tämä ilmoitti kyselytunnilla, että Suomi yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen.
”Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa omin ehdoin.”
– Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu, Mykkänen sanoi.
Ennallistamisasetuksella edellytettäisiin ennallistamista vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikissa huonokuntoisissa ekosysteemeissä vuoteen 2050 mennessä.
– Elämme totisesti synkkiä aikoja. Hallituksella ei ole mitään halua tehdä riittävästi toimia ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi, Andersson sanoi.
Hän arvioi myös ilmastopäästöjen kasvavan hallituksen toimien seurauksena.
– Ilmastotyöltä on pudonnut pohja, kun nielut pienenevät eikä hallitus ole valmis tekemään kustannustehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi, vaan toivoo ratkaisuja hiilen talteenotosta, vaikka se on kallista ja hidasta, Andersson kirjoitti.
”Anteeksiantamaton virhe”
Myös ympäristöjärjestöt tuomitsevat hallituksen suunnitelmat Mykkäsen puheiden pohjalta.
– Luontokato jatkuu, eikä Suomen hallitusta tunnu haittaavan. Ennallistamisasetuksen torppaaminen olisi anteeksiantamaton virhe, josta kärsisivät luonnon lisäksi myös ihmiset, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
– Hallituksen olisi korkea aika ymmärtää, ettei luonnon ennallistamisessa ja suojelussa ole kyse vain lajien ja niiden elinympäristöjen pelastamisesta. Kyse on elinkelpoisen planeetan takaamisesta tuleville sukupolville. Ei ennallistamisasetus yksistään luontokatoa pysäytä, mutta se olisi äärimmäisen tärkeä työkalu äärimmäisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.
Myös Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen tulee pidättäytyä kaatamasta ennallistamisasetusta. Se muistuttaa siitä, että ennallistaminen toteuttaisi hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa.
– Juntturointi ennallistamista vastaan asemoi Suomea kuitenkin varsin outoon, luontovihamieliseen valoon, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää sanoo.
– Suomen on erittäin hankala saavuttaa omaa tavoitettaan pysäyttää luontokato, jos konkreettisia toimia vastustetaan. Päätös äänestää ennallistamisasetusta vastaan kyseenalaistaa hallituksen rehellisyyden suomalaisille. Hallitusohjelmaan ei voi kirjoittaa yleviä tavoitteita ja sitten vastustaa kaikkea, mikä edistäisi niiden toteutumista.
Parlamentti hyväksyi
Euroopan parlamentti on jo antanut lopullisen hyväksyntänsä pitkään valmistellulle asetukselle, ja sen läpimeno vaatisi enää jäsenmaiden ministereistä koostuvan ympäristöneuvoston kuittauksen. Neuvoston oli määrä äänestää asetuksesta ensi maanantaina, mutta aikataulu on epävarma.
Unkari tuki pitkään ennallistamisasetusta, mutta maa muutti kansaansa viime hetkillä. Unkarin takinkääntö asetti Suomen vaa’ankieliasemaan tulevassa äänestyksessä.
Aiemmin Suomi vastusti asetusta. Jäsenmaat kuitenkin hyväksyivät asetuksesta syntyneen sopuratkaisun syksyllä, eikä Suomi tuolloin asettunut enää vastustamaan asetusta.
Nyt hallituksen kanta näyttää muuttuneen taas.
– Hallituksen suunnitelma on kerta kaikkiaan vastuuton, Luukkonen arvioi.
Mahdollisuus luonnon ja työllisyyden hyväksi
Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on järkyttynyt Mykkäsen puheista.
– Luontokato kiihtyy, eikä hallitus tee mitään. Päinvastoin, nyt hallitus aikoo toimia ennallistamista vastaan, Kivelä arvioi X;ssä.
Hän totesi ennallistamisen olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeän ympäristötoimen osalta keskitytään pelotteluun ja vastustamiseen, vaikka pitäisi nähdä sen välttämättömyys.
– Ennallistamisasetuksessa on kyse mahdollisuudesta käyttää rahaa suomalaisen luonnon tilan parantamiseen, samalla työllistäen suomalaisia ihmisiä, ennen kaikkea maaseudulla asuvia. Eli ennallistamisrahat ohjataan suomalaisille maanomistajille, koneyrittäjille ja urakoitsijoille.
Kivelä muistutti myös siitä, että aloite luonnon parantamiseen lähtee usein paikallisilta.
– Kun joesta kuolevat kalat, ihmisiä alkaa kiinnostaa, mistä syystä, ja asialle myös halutaan tehdä jotain.
Kivelä laskee kokoomuksen ja RKP:n saavutuksiksi Euroopan unionissa sekä aiemman yritysvastuudirektiivin vesittämisen että nyt ennallistamisasetuksen torppaamisen.
– Orpon hallituksella ei ole käytännössä mitään ympäristöpolitiikka eikä edes uskottavuuden rippeitä sen suhteen, että he edes välittäisivät luonnosta! Surullista, hän toteaa.
”Absurdi lausunto”
Vasemmistoliiton Minja Koskela puolestaan on tyrmistynyt
– Ennallistamisasetuksessa on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että jokainen EU-valtio ottaa vastuun omasta luonnostaan. Sitovaa sääntelyä tarvitaan, koska maat eivät ole onnistuneet hillitsemään luontokatoa. On täysin käsittämätöntä, että ympäristöministeri asettuu tällaista tavoitetta vastaan, kansanedustaja toteaa.
Koskelakin muistuttaa siitä, että ennallistamisasetus toisi uutta työtä.
– Minusta on hyvin erikoista, että työn linjasta paasaava hallitus ei ole tämän vertaa kiinnostunut ennallistamisasetukseen liittyvästä työllisyysnäkökulmasta, vaikka se on keskustelussa oleellinen osa, hän sanoo.
Ympäristöministeri totesi kyselytunnilla myös, että Suomi haluaa edetä omin ehdoin, ei EU:n ehdoin.
– Tämä lausunto on absurdi, sillä Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa omin ehdoin, ja juuri siksi sääntelyä tarvitaan, Koskela muistuttaa.
lehti 