Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on sopinut kehysriihessään aiemmin päätettyä isommista leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Niin sanottujen STEA-avustusten määräraha supistuu vuoteen 2027 mennessä kolmanneksella tämänvuotisesta. Jo ensi vuonna avustus pienenee noin 384 miljoonasta 304 miljoonaan euroon. Avustuspotti laskee vuosittain ja on vuonna 2027 enää 253 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) hallinnoimia avustuksia yleishyödyllisille yhteisöille terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään työhön. Jo hallitusohjelmaan sisältyi avustusten leikkaaminen sadalla miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämänviikkoisessa kehysriihessä leikkauksia aikaistettiin ja leikattava summa kasvoi.
Avun tarve on kasvanut
Järjestökentällä kehysriihen päätökset tyrmistyttävät. Keskiviikkona julkaisemassaan kannanotossaan yksi avustusta saavista järjestöistä, MIELI Suomen mielenterveys ry, toteaa kehysriihen päätösten romuttavan järjestöjen auttamistyön.
– MIELI ry:n jäsenyhdistysten tuki ulottui viime vuonna noin 150 000 ihmiseen. Karkeasti laskien kolmanneksen leikkaus siihen tarkoittaisi 50 000 auttamiskertaa vähemmän. Puhutaan todella isosta volyymista, joka vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, korostaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
MIELI ry. ylläpitää muun muassa kriisipuhelinta ja -chat-palvelua ja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä myös kasvokkain. Syitä avun hakemiseen ovat monenlainen henkinen kuormitus, masennus ja itsetuhoisuus. Avun tarve on viime aikoina kasvanut.
”Vaikea nähdä säästönä”
Aalto-Matturi toimii myös sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta. Järjestötyö on edullista siksikin, että siinä on mukana myös vapaaehtoisia, jotka työskentelevät yhdessä ammattilaisten kanssa.
– Leikkausten vaikutukset tulevat näkymään julkisten palveluiden menoina, mutta myös sosiaaliturvamenoina ja työmarkkinakustannuksina, jos esimerkiksi työkyvyttömyys edelleen lisääntyy. Minun on vaikea nähdä sosiaali- ja terveysalan järjestöille suunnattuja leikkauksia säästötoimena, Aalto-Matturi sanoo.
Hallitus tavoittelee talouden tasapainottamista ja työllisyysasteen nostamista. Aalto-Matturi epäilee, että sote-järjestöjen leikkaukset eivät näitä tavoitteita ainakaan edistä.
– Olisi tärkeää arvioida päätöksen vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ja sitä kautta myös kansantalouteen.
Monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat STEA-avustusten lisäksi hyvinvointialueiden jakamia avustuksia. Niitäkin uhkaavat useilla alueilla leikkaukset.
Rajauksia avustusten hakijoille
STEA-avustusten hakeminen ensi vuodelle käynnistyy ensi maanantaina 29.4. Hallituksen kehysriihipäätösten myötä STEA päivitti avustusten hakuilmoitusta.
– Uusien avustusten hakua on rajattu. Kehysriihi supisti ensi vuoden avustussummaa sen verran voimakkaasti, että uusien avustusten haku kohdennetaan vain hankeavustuksille, kertoo STEA:n valmistelupäällikkö Niina Pajari.
Tähän asti järjestöt ovat voineet hakea myös yleisavustuksia, kohdennettuja yleisavustuksia ja investointiavustuksia. Syksyllä on lisäksi jatkoavustusten haku jo olemassa olevaan toimintaan.
Aalto-Matturi toivoo, että vähentyneet resurssit kohdennettaisiin tässä vaiheessa olemassa olevaan toimintaan uusien hankkeiden sijasta.
– Tämä antaisi varautumisaikaa sopeutuksille. Muuten järjestöt joutuvat aika hallitsemattomasti ajamaan alas sen minkä voivat. Niillä on esimerkiksi työsopimuksia, joissa on pitkiä irtisanomisaikoja, ja määräaikaisia, kiinteitä työsopimuksia.
Uuteen toimintaan myönnettiin viime jaossa 90 miljoonaa euroa, joista hankeavustuksia oli 72 miljoonaa. Ensi vuonna STEA-rahoitus on vähenemässä 80 miljoonalla tämänvuotisesta. Jaettavaa ei siis juuri jää, ellei perustoiminnan rahoitukseen puututa.
– Avasimme kuitenkin haun, koska halusimme säilyttää mahdollisuuden uusien ideoiden ja toimintojen avustamiseen. Näemme yhtenä järjestökentän elinvoimaisuuden elementtinä, että myös uusilla toimijoilla on mahdollisuus päästä avustusten piiriin, Niina Pajari perustelee.
Verovähennyksiä lahjoittajille
Orpon hallitus kannustaa yksityisiä rahoittajia järjestötoiminnan avustamiseen. Kehysriihessä se linjasi, että yksityisille tulisi verovähennysoikeus, joka koskisi liikuntaa, urheilua, nuorisojärjestöjä ja lapsijärjestöjä. MIELI ry:n Aalto-Matturi pitää rajausta ongelmallisena.
– Miten ylipäätään määritellään, mikä on lapsijärjestö tai nuorisojärjestö? Monenlaiset järjestöt tekevät työtä lasten ja nuorten hyväksi. Esimerkiksi mielenterveys jää ulkopuolelle, vaikka meillä on yhteiskunnassa nuorten mielenterveyskriisi.
Verovähennysoikeuden tulisikin Aalto-Matturin mukaan koskea koko sosiaali- ja terveysalan järjestökenttää.
lehti 