Kishore Kumar Chakma vartioi kotikylänsä yhteismetsää, jottei kukaan metsästä riistaa tai kaada puita siellä. Bangladeshin Chittagongin kukkuloilla Rangamatissa asuvaan etniseen vähemmistöyhteisöön kuuluva nuori mies suojelee lähiluontoa vapaaehtoisena metsänvartijana.
– Menen metsään joka päivä tarkistamaan, ettei kukaan ole metsästämässä eläimiä tai kaatamassa bambua siellä, Kishore kertoo. Hän toimii kylän yhteismetsän suojelukomitean apulaispääsihteerinä.
Aiemmin Kishore itsekin metsästi Chittagongin metsissä, mutta nyt yhteisö rankaisee ihmisiä, jotka tappavat villieläimiä. Kauriin tappamisesta saa 20 000 takan (152 euroa) sakot.
– Jos ihminen leikkaa bambua yhteismetsästä, hän saa tuhannen takan (7,59 euroa) sakot. Rangaistuksen käyttöönoton jälkeen metsiemme bambut ovat toipumassa, Kishore sanoo.
Aiemmin metsiä tuhottiin
Poittaram Chakman, 50, mukaan alueen etniset ryhmät ovat riippuvaisia metsistään. Silti he tuhosivat aiemmin metsiensä luonnon monimuotoisuutta.
Metsästyksen lisäksi Chittagongin kukkuloiden maanviljelijät harjoittivat kaskiviljelyä, joka toisinaan johti villieläimille kohtalokkaisiin metsäpaloihin. Nykyään kylän viljelijät raivaavat kaskettavien peltojen ympärille suoja-alueita, joilta on poistettu palava kasvillisuus.
–Saatuamme kunnollista luonnonsuojelukoulutusta olemme ymmärtäneet luonnon monimuotoisuuden ja metsien varjelun tärkeyden. Nyt tajuamme, että villieläinten metsästys on rikos, Poittaram selittää.
Ratkaisuna yhteismetsä
Poittaram muistelee, kuinka kukkuloiden luonnonmetsien tuhouduttua lähteet kuivuivat ja alueen vesivarat hupenivat. Lähteiden kuivuttua katosivat kalat ja yhteisöjen ruokaturva järkkyi.
Kun metsäkato lisäsi ongelmia, Poittaramin kotiseudun asukkaat päättivät elvyttää rappeutuneet metsänsä. Vuonna 2012 he perustivat kylän yhteismetsän. Muutamassa vuodessa metsä alkoi palata luonnolliseen tilaansa, ja paikallinen yhteisö alkoi hyötyä siitä.
– Kun kukkuloiden lähteet olivat elpyneet, kalat palasivat. Nyt jos jonkun nähdään kaivavan kiviä tai hiekkaa kukkuloiden lähteistä ja tuhoavan ympäristöä, häntä rangaistaan, Poittaram lisää.
Jos puunkaato on välttämätöntä, yhteismetsäkomitea antaa siihen luvan.
Ruokaa ja lääkkeitä
Etniset yhteisöt ovat perinteisesti tyydyttäneet ruuantarvettaan tappamalla metsän eläimiä. Myös Poittaram metsästi aiemmin.
– Nykyään motivoin metsäkansoja lopettamaan villieläinten tappamisen, mutta ennen vuotta 2008 kaadoin monta hirveä ja villisikaa, hän tunnustaa.
Metsien tuhoutumisen vuoksi monet villieläinlajit ovat katoamassa, sillä ravintoa on niukasti. Siksi yhteismetsäkomitea on istuttanut kylien metsiin hedelmäpuita eläimiä varten.
– Nyt maassa jo näkyy hirvensorkkien ja karhuntassujen jälkiä. Se kertoo, että metsien ekosysteemit ovat elpyneet, Poittaram sanoo.
Yhteismetsäkomitean presidentti Barun Chakma kertoo, että metsiin on istutettu myös lääkekasveja.
– Nyt saamme metsistämme ruuan lisäksi myös lääkkeitä, Barun iloitsee.
uutiskirje 
