Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) pitivät keskiviikkoiltana tiedotustilaisuuden, jossa he esittivät, että tulevien hallitusten tulee sitoutua tiukempaan talouskuriin kuin mitä edes EU:n taloussäännöt Suomelta edellyttävät. EU:n taloussääntöjen aiheuttamat sopeutusvaatimukset Suomelle ovat jo nyt huomattavat.
– Petteri Orpo puhui “velkajarrusta”, joka on kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Maailmassa, jossa kriisit lisääntyvät, ekokriisi syvenee ja ilmasto kuumenee, ja sitä kautta investointitarve kasvaa, niin minä en velkajarrua kannata, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo tiedotteessaan.
Koskela muistuttaa, että Saksassa on vastikään höllennetty perustuslakiin kirjattua velkajarrua. Saksassa katsottiin, että se ei ole yhteensovitettavissa kasvavien puolustusmenojen ja muiden tarvittavien panostusten kanssa.
Saksassa velkajarru on estänyt oikein mitoitettua finanssipolitiikkaa ja elintärkeitä investointeja. Vaikutukset talouteen ovat olleet tuhoisat ja näkyvät erityisesti sen huonokuntoisessa infrastruktuurissa. Investointivaje on myös jarruttanut Saksan talouden uudistumista, esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation osalta.
Saksa on hyvä esimerkki siitä, mitä velkajarru tekee taloudelle.
– Saksa on hyvä esimerkki siitä, mitä velkajarru tekee taloudelle, Minja Koskela sanoo.
– On hämmentävää, että hallitus haluaa toistaa muiden maiden virheitä, joista on jo otettu opiksi.
Prosenttiperiaate vai tarpeet?
Vasemmistoliiton puheenjohtaja huomauttaa myös, että hallitus on juuri edellyttänyt puolueita sitoutumaan ylivaalikautisesti Naton määrittelemään puolustusmenojen yhteensä 5 prosentin minimitasoon.
Vasemmistoliitto ei kannata prosenttiperiaatetta vaan katsoo, että puolustusmenot tulisi mitoittaa kulloisenkin tarpeen mukaan.
– Talouskuri yhdistettynä kaavailtuun puolustusmenojen prosenttitavoitteeseen tulisi rajaamaan talouspolitiikan sisältöä merkittävästi. Tähän mennessäkään hallitus ei ole kyennyt kertomaan, miten puolustusmenojen 16 miljardiin kasvava kokonaispotti rahoitetaan. Nyt hallitus haluaa vähentää finanssipolitiikan joustoa entisestään, mikä tarkoittaa Orpo-Purran kielellä hyvinvointivaltion muiden palveluiden merkittävää heikentämistä – eli leikkauksia, Koskela sanoo.
Koskela sanoo, että vasemmistoliitto on muiden puolueiden tavoin huolissaan valtion talouden tilasta ja Suomen kasvavasta velka-asteesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että Orpo-Purran hallitus on heikentänyt tulopuolta tarjoilemalla rikkaille merkittäviä veroaleja ja siten vähentänyt valtion tuloja.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen velkasuhde tulee olemaan vuonna 2027 kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin tämän hallituskauden alussa.
– Me olemme omassa vaihtoehtobudjetissamme esittäneet vaihtoehdon rajuille leikkauksille tavalla, jossa otetaan hallitusta vähemmän velkaa. Siitä huolimatta en usko sekuntiakaan, että velkajarrun kaltainen mekanismi voisi auttaa tulevaisuuden haasteiden ratkomisessa. Niin ei ole tapahtunut Saksassa, eikä niin tapahdu Suomessakaan. Kannatan parlamentaarista keskustelua, mutta velkajarrua en kannata, Koskela sanoo.
uutiskirje 