Konservatiivinen brittilehti Daily Telegraph julkaisi viime lauantaina, Tiananmenin verilöylyn vuosipäivänä, WikiLeaksin sähkeitä, joiden mukaan Tiananmenillä ei tapahtunut verilöylyä kesäkuun 4. päivän aamuyöllä vuonna 1989.
Mutta sähkeet vahvistavat Kiinan virallisen totuuden vain osittain, sillä niiden mukaan aseettomia ihmisiä kyllä ammuttiin kauempana Pekingin keskustasta.
Lehden aineistona on kolme Yhdysvaltain Pekingin-suurlähetystöstä tapahtuma-aikaan lähetettyä sähkettä.
”Opiskelijat poistuivat rivissä pitäen toisiaan käsistä kiinni.”
Amerikkalaisdiplomaatit raportoivat sähkeissä Pekingin jännittyneestä tilanteesta kesäkuun 3. päivänä. Heidän arvioidensa mukaan 10 000–15 000 sotilasta lähestyi kaupungin keskustaa.
Sotilaita vastassa oli taidokas barrikadisysteemi, johon kuului kaadettuja busseja. Opiskelijoiden moottoripyörälähetit kuljettivat tietoa tiesulkujen välillä, ja tarvittaviin kohtiin saatiin lähetettyä vahvistuksia.
Armeija päästi
opiskelijat poistumaan
Yhdysvaltain lähetystöllä oli suora yhteys Tiananmenin aukiolla olleeseen chileläiseen diplomaattiin. Tämän mukaan suurin osa aukiolle saapuneista sotilaista oli mellakkavarusteissa, ei siis raskaasti aseistettuja.
Chileläinen ei myöskään nähnyt kiivasta ammuntaa, vaikka satunnaisia laukauksia kuuluikin. Hänen mukaansa opiskelijoiden johtajat pääsivät sotilaiden kanssa sopimukseen vetäytymisestä. Opiskelijat poistuivat rivissä pitäen toisiaan käsistä kiinni.
Myös BBC:n kirjeenvaihtajana tapahtuma-aikaan ollut James Miles kertoi vuonna 2009, että armeija päästi opiskelijat poistumaan neuvottelujen jälkeen.
Mutta WikiLeaks-sähkeet vahvistavat myös käsityksen siitä, että huomattava määrä aseettomia ihmisiä tapettiin muualla Pekingissä kesäkuun 3. päivän iltana, kun armeijan joukot raivasivat tietään kohti Tiananmeniä.
Muxidissa ammuttiin
kovilla panoksilla
Pahin paikka oli viiden kilometrin päässä Tiananmenistä sijaitseva Muxidi, jonne oli kerääntynyt tuhansia ihmisiä estämään armeijan etenemistä. Sotilaat yrittivät ensin hajottaa joukon kumiluodeilla ja kyynelkaasulla, mutta alkoivat ampua kovilla panoksilla kello 22.30. Väkijoukon pakenemista hidastivat heidän omat barrikadinsa.
Daily Telegraph arvelee kuitenkin, että kohtalokkaan yön uhrimäärä saattaa olla huomattavastikin pienempi kuin arvioidut tuhannet kuolleet.
Sähkeiden mukaan Pekingin keskusta oli käytännössä ollut useiden viikkojen ajan opiskelijoiden demokratialiikkeen hallussa. Se oli myös saanut laajaa yleisön tukea.
Yhden sähkeen mukaan Kiinan laillisten ammattiliittojen johtaja Ni Zhifu oli tuominnut Pekingiin julistetun sotatilalain ja uhannut koko Kiinaa koskevalla yleislakolla, jos opiskelijoita ei kohdella paremmin.
uutiskirje 
