Luulisi, että kaupunki, jonka omat työttömien aktivointitoimet ovat romahtaneet lähes 2000:sta vaatimattomaan 200:een ja joka siksi maksaa miljoonia työmarkkinatukea Kelalle, tukisi kaikin tavoin yhdistysten työllistämistoimia. Näin ei kuitenkaan ole.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta jakoi maaliskuun kokouksessaan tukia yhdistysten toimintaan. Pispalan kumppanuus on pari vuotta ollut mukana rahanjaossa. Nyt tuki yllättäen loppui.
Pispalan kansalaistaloissa, joita ovat muun muassa Rajaportin sauna, Pispalan asukkaiden itse ylläpitämä kirjasto, kulttuuriyhdistyksen Hirvitalo ja Tahmelan ryytimaan puolustajien Kurpitsatalo, on kesäaikaan työllistettynä noin 60 pitkäaikaistyötöntä. Talvikuukausinakin kumppanuusprojektilla on noin 30 työllistettyä eri kohteissa.
Jatkossa välityömarkkinoilta pois lähtevältä ihmiseltä puuttuu se tärkeä kolmannen vuoden työkokemus ja se ammattitaidosta kertova paperi.
Pispalan Kumppanuus ry käynnistyi viime elokuussa. Aiemmin työllistämistä kaupunginosassa veti Pispalan kirjastoyhdistys. Nykyiseen toimintaan on liittynyt kymmenisen paikallista yhdistystä ja yksi työosuuskunta. Päätehtävänä yhdistyksellä on työllistäminen.
Pieni mutta merkittävä raha
– Tukiraha on pieni, mutta merkittävä, koska se on osa pitkäaikaistyöttömien työnjohtajan palkasta. Nyt tätä työnjohtajaa ei pystytä palkkaamaan, Pispalan kumppanuus ry:n työllistämiskoordinaattori Marita Sandt sanoo.
Perustelu päätökselle oli Sandtin mukaan se, että kaupunki ei anna vuosiavustusta, jos yhdistys myy vastaavansisältöisiä palveluja kaupungille tai saa muuta tukea vastaavaan toimintaan.
Sandt pitää perustelua epäreiluna.
Pispalan kumppanuusverkosto on kehitellyt välityömarkkinoille pitkäaikaistyöttömien aktivointiin polun, johon kuuluu kuntouttavaa työtoimintaa, työelämävalmennusta, työkokeilua ja palkkatuella toteutuva työsuhde, jossa työtön voi suorittaa kaupunginosan työtoimintataloissa perus- tai ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Kumppanuus ry osallistui viime vuonna kilpailutukseen, jonka kautta siitä tuli yksi niistä yhdistyksistä, joilta kaupunki ostaa kuntouttavaa työtoimintaa. Sandtin mukaan se tuotti viime vuonna yhdistykselle 2 500 euroa.
– Minusta tämä on epäreilu vaihtokauppa, jos meiltä vähäisen kuntouttavan työtoiminnan palvelun myynnin vuoksi otetaan 12 000 euroa pois. Sen seurauksena emme ehkä pysty toteuttamaan ostopalveluakaan.
Välke-rahakin pois
Mutta kaupungin ikävät päätökset eivät lopu tähän. Kumppanuusprojekti on ollut mukana viime elokuusta lähtien Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön Välke-hankkeessa, jossa kehitetään välityömarkkinoita. Välke-projektiin palkattiin vetäjäksi kuvataiteilija Paula Huhtanen.
Hän on viime elokuusta lähtien kehitellyt juuri taide- ja kulttuurialan ihmisten välityömarkkinoita. Puukkoniemen talossa on esimerkiksi juuri avannut ovensa taidetyönvälitys Open ateljee.
– Se on työttömille taiteilijoille työhuone ja tamperelaisille paikka, josta voi tulla ostamaan koruja, maalauksia, näytelmiä, tarjoiluja ja esiintymisiä juhliin.
Talossa toimii päivittäin talkoolaisten lisäksi noin kymmenen työllistettyä.
Kumppanuus ry sai EU-tukea sitoutuessaan etsimään kuudelle aktivointipolun loppupäässä olevalle pitkäaikaistyöttömälle työllistymispaikkaa avoimilta markkinoilta.
– Saamme tämän kolmisen vuotta kestävän putken alkupäähän muutaman tonnin palvelun myynnistä ja Välke-rahaa loppupäähän muutamalle tarkoin valitulle henkilölle. Nämä pienimuotoiset tuet veivät meiltä sen rahan, jolla pyöritetään välissä tapahtuvaa toimintaa. Tätä kautta kuntouttavan työtoiminnan jatkokin on vaakalaudalla
Kaiken lisäksi tukipäätöksen eväämisen jälkeen Pispalan kumppanuusprojekti tiputettiin pois myös Välke-hankkeesta. Taidetyökkäri uhkaa siis sulkea ovensa jo ensi elokuussa.
– Elokuun ensimmäisen päivän jälkeen kaupunki ei tue meitä oikein millään tavalla, Sandt toteaa.
Ruoholan rahakin pois
Ja vielä on yksi vastoinkäyminen:
Tähän asti kaupunki on maksanut palkkatuella työllistetystä henkilöstä toisena vuonna noin 600 euroa kuukaudessa. Sillä on pystytty pitämään palkka samantasoisena kuin ensimmäisenä vuonna eli noin 1 000 eurossa. Niin sanotulla Ruoholan rahalla on täydennetty valtion palkkatukea, jota ilman kuukausipalkka olisi vain 450 euroa.
Vuoden alussa rahan maksu on siirtynyt toimeentuloyksiköstä työllisyydenhoidon palveluyksikköön. Samalla rahasumma on puolittunut.
– Enää emme voi työllistää henkilöä toiseksi vuodeksi, koska emme pysty maksamaan puuttuvaa 300 euroa omasta kukkarosta, Sandt sanoo.
Näitä kakkosvuoden työllistettyjä oli viime vuonna vielä toistakymmentä, ja kaikkiaan heidän osuutensa oli Sandtin mukaan 90 prosenttia kaikista palkkatuella olevista.
Löylyjä ja kulttuuria
Valtio tukee Pispalan kumppanuuden työllistämistoimia Sandtin palkkarahan verran Pirkanmaan ely-keskuksen työvoimapoliittisella avustuksella.
Sandt kertoo, että ennen viime elokuuta käynnistynyttä tukea hän on pyörittänyt nelisen vuotta työllistämistä talkootyyppisesti Pispalan kirjastoyhdistyksen kautta.
Sinä aikana Pispalan monet kansalaistoiminnot määriteltiin uudelleen työvoimahallintoa varten. Rajaportin sauna ja Pispalan kirjasto ovat sieltä katsoen työtoimintataloja.
Pispalalaisille ne ovat tärkeitä yhteisiä olohuoneita, joiden päivittäisistä rutiineista ei ilman työllistettyjä selvitä, vaikka vapaaehtoisiakin on mukana.
Pispalan kumppanuusprojektissa tuotetut työtunnit, siis ne palkkatuella työskentelevien työpanokset tulevat kaikkien pispalalaisten hyväksi. Kirjastossa esimerkiksi muun toiminnan ohella on atk-palveluja. Hirvitalolla on taidenäyttelyitä ja muuta kulttuuritapahtumaa.
Kurpitsatalon tuntumassa järjestetään kesäisin näyttävät vanhan ajan juhannusmarkkinat. Uusin tulokas on Pispalan teatteriyhdistys, jossa on tuotettu teatteria työllistettyjen voimin.
Pispalan kumppanuus ry on siis erityisesti kulttuuri- ja taidealan ihmisten työllistämisorganisaatio.
– Omaehtoinen kansalaistoiminta edellyttää sitä, että kulttuuripalveluja voidaan tarjota myös vähävaraisille ihmisille ilman mitään hintalappuja. Mutta tämä kaikki rakentuu työllistämistoiminnalle, Sandt sanoo.
Tilaajatuottaja-malli sotkenut
Kaupungin toimintoihin tuli tilaajatuottaja-mallin mukana vaatimus nopeasta kierrosta ja nopeasta tuottavuudesta, mikä Sandtin mukaan tuntuu nyt työllistämisessäkin.
– Ennen voimme luvata aktivointiputken alkupäässä olevalle, että jos pysyt nyt sen kaksi päivää töissä ja lopulta kuuden kuukauden lopussa teet jo viittä päivää, ja jos pysyt työssä ja tykkäät, niin siirryt jossain sopivassa vaiheessa oppisopimukselle. Enää yhdistys ei voi sitoutua kahden vuoden oppisopimuksiin.
– Jatkossa välityömarkkinoilta pois lähtevältä ihmiseltä puuttuu se tärkeä kolmannen vuoden työkokemus, ja se ammattitaidosta kertova paperi. Tähän kehittämistyöhön olemme satsanneet, ja siinä kaupungin tuki on ollut tärkeä. Mutta nyt koko kuvio on valumassa hiekkaan.
uutiskirje 
