Metsäjätti UPM maksaa 30 euroa ylimääräistä päivässä niille työntekijöilleen, jotka eivät osallistu Paperiliiton vuoden alussa aloittamaan lakkoon. Kyseessä on laillisen lakon murtamisyritys rikkurityövoiman avulla, kirjoittaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:n blogissa
Hänen mukaansa rikkurien palkitseminen on rangaistavaa sekä moraalisesti että lain edessä.
Lehto selventää kirjoituksessaan lakkoilun perussääntöjä. Lakkoilua suojaavat perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt UPM:n kaltaista tilannetta Euroopan ihmisoikeussopimuksen kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan artiklan rikkomisena.
Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu on vuodelta 2002. Siinä otettiin kantaa tapaukseen, jossa niillä henkilöillä oli pienempi palkka, jotka eivät olleet suostuneet siihen, että ammattiliitto ei enää neuvottelisi palkankorotuksista ja muista työsuhteen ehdoista. Britanniaa koskevassa tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että liitolla ja sen jäsenillä täytyi olla jokin mahdollisuus saada työnantaja kuuntelemaan.
Suomessa vastaavassa tuoreessa tapauksessa Keitele Oy maksoi lakon ajalta pienempää tuotantopalkkiota lakkoon osallistuneille työntekijöille. Käräjäoikeus totesi menettelyn olevan syrjivää ja määräsi yrityksen maksamaan 22 työntekijälleen täyden tuotantopalkkion ja yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen.
”Sillä, houkutteleeko työnantaja toimimaan haluamallaan tavalla vai rankaiseeko hän vääränä pitämästään toiminnasta, ei voi olla merkitystä. Kyse on syrjinnästä eli siitä, että työntekijä asetetaan eri asemaan ammattiyhdistystoiminnan vuoksi”, Anu-Tuija Lehto kirjoittaa.
Hänen mukaansa tapaukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin ammattiliitojen kanneoikeutta tarvitaan.
”Oikeussuojan saaminen olisi yksinkertaisempaa ja helpompaa, jos ammattiliitto voisi nostaa kanteen ilman valtakirjoja ja ilman, että yksittäisten työntekijöiden nimet tulevat työnantajan tietoon.”
uutiskirje 