Vaikka tilastojen mukaan vasemmistoliitto on aktiivinen työelämäasioissa eduskunnassa, kansanedustaja Jari Myllykoskelle se ei riitä.
– Kyse ei ole siitä, kuka on paras. Pitäisi olla vielä parempi, hän sanoo.
Satakuntaa ja vasemmistoliittoa edustava Myllykoski, 62, ilmoitti tiistaina, ettei jatka eduskunnassa enää kuluvan kauden jälkeen. Hän on nyt kolmannen kauden kansanedustaja. Eduskuntavaalit pidetään vuoden kuluttua.
”Ihminen, joka ei voi hyvin, ei jaksa huolehtia luonnonkaan hyvinvoinnista.”
Myllykoski on tyytymätön puolueen linjaan. Hän kaipaa siihen lisää punaista väriä eli työelämän ja toimeentulon asioita.
– Luonnon monimuotoisuus on tosi tärkeä asia, mutta työelämän monimuotoisuuden asioiden huomioiminen pitäisi olla vahvemmin meidän agendalla, Myllykoski sanoo.
– En sano, etteikö niitä olisi huomioitu, mutta panostuksen tulisi olla vieläkin vahvempaa. Pitäisi ymmärtää, mistä leipä lähtee. Ihminen, joka ei voi hyvin, ei jaksa huolehtia luonnonkaan hyvinvoinnista.
Hän toteaa kehdanneensa arvostella puolueensa vihreän politiikan linjauksia useampaan otteeseen.
– Emme voi olla vihreämpiä kuin vihreät, hän sanoo.
Aika ajoi ay-liikkeen ohi
Myllykoski ei kritisoi pelkästään puoluettaan. Hän on tyytymätön myös siihen, miten ammattiyhdistysliike on toiminut viime vuodet.
– Tulen ammattiyhdistysliikkeestä, joten tunnen sen, hän sanoo.
Hän oli metalliliiton työehtosihteeri ennen pääsemistään kansanedustajaksi. Hän pitää ammattiyhdistysliikettä vasemmistopuolueiden eli vasemmistoliiton ja SDP:n yhteistyökumppaneina.
– Ammattiyhdistysliike on ollut kovin levollinen ajatellen, että työelämäasioita hoidetaan kolmikantaisesti. Se ei ole huomannut, että nyt aika on ajanut sen ohi. Ammattiyhdistysliikkeen tai ylipäätään työmarkkinajärjestöjen valta on loppunut. Nyt se on eduskunta, joka säätää työelämääkin koskevan lainsäädännön, Myllykoski sanoo
Hän arvelee, että vikaa on niin puolueissa kuin ay-liikkeessä.
– Ammattiyhdistysliike on ollut passiivinen suhteessaan eduskuntaan, ja molemmat vasemmistopuolueet ovat olleet flegmaattisia suhteessa ammattiyhdistysliikkeeseen, hän sanoo.
– Ehkä nämä puolueet eivät ole osanneet herätellä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa toimimaan ammattiyhdistysliikettä, joka on sitten luottanut kolmikantaisuuteen liikaa. Tämä on molemminpuolinen ongelma.
Myllykoski ei kuitenkaan näe aiheelliseksi pyrkiä itse jatkamaan työelämäasioiden pitämistä esillä eduskunnassa.
– En osaa olla siitä huolissani, koska puoluejohtaja ja puolueväki kesäkuussa taas päättävät puolueen linjasta. No, ehkä olen vähän huolissani siitä, että pääseekö ajamani linja toteutumaan riittävästi, hän sanoo.
Hän viittaa kesäkuussa pidettävään vasemmistoliiton puoluekokoukseen, jossa hänkin aikoo olla läsnä.
Satakunnan vasemmisto pärjää
Myöskään vasemmistoliiton tilanteesta Satakunnassa Myllykoski ei ole huolissaan. Hän on ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja Satakunnasta ja oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa toiseksi viimeinen läpimenijä.
– Tammikuun aluevaalien tulos kertoo, että meidän tilanteemme on hyvä. Kannatusluku kertoo, että pärjäämme, hän sanoo.
Vasemmistoliitto sai Satakunnassa äänistä 9,7 prosenttia. Koko maassa puolue ylsi 8,1 prosentin kannatukseen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueen tulos Satakunnassa oli likimain sama kuin aluevaaleissa, tasan 10 prosenttia.
– Olen aistinut, että uusilla nimillä on halukkuutta ehdokkuuteen palkansaajapuoleltakin, mitä tervehdin todella hyvällä. Olen valmis tukemaan näitä ehdokkaita, Myllykoski sanoo.
uutiskirje 
