Kun joensuulaisesta poliitikosta Alia Dannenbergistä kirjoitetaan, hänet esitellään erityislahjakkuutena: shakkimestarina ja ongelmanratkaisijana.
– Välillä se tuntuu vaivaannuttavalta, Dannenberg, 47, sanoo.
– Mutta toisaalta sen tajuaminen, että tietyt asiat, jotka ovat minulle helppoja, eivät ole helppoja yleensä ihmisille, on vaikuttanut työhöni. Olen hyvä tieteen tekijä ja talousanalyytikko. Lisäksi olen ilmeisesti konsulttina ja ongelmanratkaisija tosi hyvä.
”Valitettavasti on tosiasia, että harvat taistelevat.”
Dannenberg on julkisesti transsukupuolinen. Hän toimii myös hallitusammattilaisena.
– Joskus olen kuullut kautta rantojen transsukupuolisuuden vaikuttaneen työn haussa. Että ei ole kuulemma haluttu Alian kaltaista ihmistä työyhteisöön, hän kertoo.
– Mutta kun etsitään puhtaasti ongelmanratkaisijaa, ei katsota tällaisia asioita, vaan sitä, että osaa tehdä työn. Silloin ei ole merkitystä sillä, mitä ajattelen poliittisesti tai kuulunko sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön.
Hän on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Joensuussa ja aluevaltuutettu Savo-Karjalan hyvinvointialueella. Hän on talousalan yrittäjä ja talouskouluttaja, teoreettisen fysiikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri. Hän on edustanut Suomen shakkiolympialaisissa.
Etuoikeutettu
Dannenberg arvioikin olevansa etuoikeutettu transsukupuolisten joukossa.
– Mie oon hyvin etuoikeutettu, mutta 30 vuotta sitten en ollut, hän sanoo.
Miten näin kävi?
– En ole missään vaiheessa murtunut. Ilmeisesti pääkoppa on jotenkin ollut kunnossa haasteita ja vaikeuksia varten.
Häntä esimerkiksi kiusattiin kouluaikana.
– Miun paras ratkaisu ja todennäköisesti yksi syy siihen, että nyt olen etuoikeutetussa asemassa, oli se, että puolustauduin. Ei ole ketään, jota kumartaisin tai jolle mie en uskaltaisi sanoa vastaan. Valitettavasti on tosiasia, että harvat taistelevat.
Oli pakko olla rohkea.
– Toinen vaihtoehto olisi ollut tuhon tie. Tein ratkaisuja, joilla pystyin pitämään itsekunnioitukseni, mutta jouduin suljetuksi ulos ryhmästä. Eristäminen tavallaan sopi minulle, koska halusin omaa rauhaa enkä hakenut ryhmän hyväksyntää.
Transvihaa vastaan
Kun Alia Dannenberg lähti mukaan politiikkaan vuonna 2012, hän ei kertonut olevansa transsukupuolinen.
– Halusin, ettei minua mielletä sukupuolisuuteni kautta vaan asiantuntijana.
Hän julkisti asian vasta, kun osallistui shakkiolympialaisiin vuonna 2018.
– Olin ensimmäinen transnainen näissä kisoissa. Se tuntui niin isolta asialta, että halusin kertoa siitä.
Hän myös tunsi jo saavuttaneensa uskottavuutta poliitikkona ja arvostusta osaajana.
Juuri nyt Dannenberg on transaktivisti.
– Syksyllä lävähti silmille se, kuinka transvihaajat myllyttävät. Olen ajatellut, ettei sota yhtä naista kaipaa, mutta siinä vaiheessa se kaipasi, koska kukaan muu ei näyttänyt reagoivan asiaan.
Hän puhuu transvihamielisistä naisista.
– Nämä kahjot naiset, jotka kutsuvat itseään feministeiksi ja vihaavat transihmisiä, ovat saaneet yhä enemmän tilaa Suomessakin. Minulle he ovat ilkeilleet jo vuosia, etteivät voi pitää minua naisena, koska en voi tulla raskaaksi tai synnyttää, ja minulta puuttuu naisen aito uhrikokemus.
Dannenbergin kimppuun on käyty kahdesti.
– Kimppuuni hyökänneet henkilöt ovat naisia. Nämä naiset ovat väkivaltaisia. Britanniassa ja Yhdysvalloissa raportoidaan, että he ovat käyneet jopa tavallisten, transsukupuoliseksi epäilemiensä naisten kimppuun tarkistaakseen, mitä heillä on jalkovälissä.
Suomessa tiedostavat feministipiirit ovat sanoutuneet heistä irti.
– Isossa-Britanniassa he sen sijaan ovat onnistuneet valtavirtaistamaan sen, että transvihamielisyys on osa feminismiä.
Dannenberg pelkää, että Suomessa tapahtuu sama.
Laki etenee
Dannenberg on helpottunut siitä, että Suomessa translain uudistus näyttää etenevän. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle helmikuussa.
– Isossa-Britanniassakin oli tulossa translain uudistus, mutta transvihaajat aktivoituivat, perustivat yhdistyksiä ja julkisuudessa maalasivat perusteettomia uhkakuvia, kuinka transnaiset olisivat uhka naisten ja tyttöjen turvallisuudelle.
Dannenberg ei ole kaikin osin tyytyväinen tuoreeseen lakiesitykseen.
– Hyvää siinä on sukupuolen itsemäärittelyoikeus. Se on iso periaatteellinen asia. Myös lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen on hyvä.
– Huonoa on lasten ja nuorten asema. Alaikäisillä tulisi olla oikeus vähintään juridisen sukupuolen muuttamiseen.
Politiikkaan talouden tuntijana
Vaikka Dannenberg on nykyisin tunnettu transaktivistina, hän ei lähtenyt politiikkaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asialle.
Päin vastoin. Häntä kiinnosti politiikassa enemmän talous ja varsinkin taloussuhmuroinnit.
– Talousasiat olivat ehkä merkittävin syy lähteä politiikkaan aikanaan. Se, että julkiselta sektorilta kupataan suhmuroinneissa useita miljardeja euroja vuodessa sekä valtiolta kunnilta että kierretään veroja. Ajattelin, että rahalle parempaa käyttöä.
Ensin häntä pyydettiin demareihin, mutta hän ei tuntenut oloaan kotoisaksi heidän joukossaan.
– Tuntui, että mielistellään liikaa kaupungin hallintoa, kun pitäisi puolustaa ihmisten asioita, hän kuvailee.
Koska politiikka kuitenkin kiinnosti, hän käveli vasemmistoliiton tilaisuuteen.
– Siellä oli toisenlaista. Puhuin talousasioista ja pian huomasinkin olevani kuntavaaliehdokkaana.
Nyt Dannenberg on aloittanut aluevaltuutettuna. Myös siellä talous kiinnostaa.
– Siunsotella on 100 miljoonan euron ongelma siinä, miten kuntien kanssa tehdään yhteistyötä. On mahdollisuuksia paljoon hyvään, mutta myös mahdollisuuksia epäonnistua.
Siunsote on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, jonka budjetti on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Se muodostaa uuden hyvinvointialueen. 100 miljoonaa euroa on Dannenbergin laskema hinta sille, toimivatko erilaiset yhdyspinnat kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorien välillä.
– Jos asiat saadaan toimimaan, on sata miljoonaa käytettävissä vaikkapa palvelutarpeen kasvuun ilman. että tarvitaan lisärahoitusta. Mutta on olemassa myös pelko, että rahan hukkaamisen määrä lisääntyy.
Hänestä on kiinnostavaa, että rahamäärien mittasuhteet katoavat ihmisiltä.
– Paljon kohkataan pikkusummista kuten kymppitonneista, mutta isoja ei hahmoteta. Miljoonan väärinkäytösepäilyjä katsotaan kunnissa rutiininomaisesti läpi sormien, eikä päättäjien enemmistöä kiinnosta. Valtionhallinnossa ei edes 50 miljoonaa puhutellut, kun kyseessä olivat Finavian johdannaisepäselvyydet. Kun rahasummat ovat arjen ymmärryksen tuolla puolen, suhteellisuudentaju katoaa.
uutiskirje 