Työn ja talouden tutkimus LABORE on korjannut talousennustettaan syksyn osalta reilusti alaspäin. Syy on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tutkimuslaitos arvioi tänään julkistamassaan talousennusteessa, että Suomen Venäjän-kauppa voidaan korvata suurelta osin uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla. Tästä huolimatta sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttia.
Ennusteen pohjalla on skenaario, jossa sota ei laajene muihin maihin. Toisaalta asetetut pakotteet ovat suurelta osin voimassa koko ennustehorisontin ja Venäjän kaupan tyrehtyminen jää pitkäaikaiseksi, koska sotatoimien päätyttyä tilanne jatkuu lukkiutuneena konfliktina.
Kuluvalle vuodelle LABORE ennustaa 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua.
Alkuvuonna koronapandemia hidasti vielä taloutta, mutta kaikkiaan sen odotetaan vaikuttavan talouteen enää vähän. Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaiden asettamat laajat talouspakotteet vaikuttavat Suomeen myös epäsuorasti koko Euroopan talousnäkymien heikkenemisen vuoksi.
Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä muun muassa Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden takia, vaikka talouskasvu jatkuu kohtuullisena.
Säästöt käyttöön, työllisyys paranee
Talousennusteen mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet vähenivät. Laitoksen arvio on, että pandemian vaikutus kulutukseen on loppuvuonna enää vähäistä ja siksi kertyneitä säästöjä aletaan käyttää.
Myös työllisyystilanne paranee edelleen, mikä kasvattaa palkkasummaa.
Inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia.
Ansiotaso nousee tänä vuonna kohtalaisesti, mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen reaaliansiot supistuvat tänä vuonna jonkin verran, mikä heikentää ostovoimaa. LABOREn mukaan tämä on kuitenkin tilapäistä, koska seuraavina vuosina reaaliansiot jälleen kasvavat inflaation rauhoituttua.
Valtionlainojen korot nousevat
Reaaliansioiden supistumisen tilapäisyys ja heikohko tuottavuuskehitys puoltavat kohtalaisen maltillisia palkkaratkaisuja.
Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022–2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi.
Ennusteeseen sisältyy myös arvio valtionlainojen korkojen selvästä noususta vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee tulevaisuudessa aikaisempaa merkittävämpi menoerä. Valtiontalouden tasapainottamiseksi tilanne vaatii laitoksen mielestä menoleikkauksia, veronkorotuksia tai molempia.
uutiskirje 
