Kierrätystrendit ravistelevat kuluttajia hereille

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Jätteiden minimoinnin innostuskuplassakin on hyvä perehtyä lajitteluun huolellisesti. Muuten voi tahtomattaan aiheuttaa maapallolle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Olet ehkä törmännyt lehtijuttuihin, joissa kerrotaan zero waste -elämäntyylistä eli tavasta kuluttaa niin, että tuottaa kuukaudessa sekajätettä vain pienen lasipurkin verran. Zero waste perustuu viidelle K:lle: kieltäydy, käytä uudelleen, karsi, kierrätä ja kompostoi.

– Zero waste on positiivinen trendi, sillä vaikkei lähtisikään elämäntapaan sata lasissa, on sekajätteen vähentäminen aina hyvä asia. Se säästää energiaa, luonnonvaroja ja jätehuoltokustannuksia, Porin seudun jäteneuvoja Liisa Malin huomauttaa.

Sekajätteestä lämmöksi

Suomessa sekajätteen lajittelu on muuttunut kymmenessä vuodessa paljon. Sekajätettä ei ole enää vuosiin haudattu hallitsemattomasti kaatopaikalle. Sekajäte poltetaan jätteenpolttolaitoksissa joko Suomessa, Ruotsissa tai Virossa. Osasta maata jätteet kuljetetaan aluksi lajittelulaitoksiin, joissa jätepussit hajotetaan ja jätteet lajitellaan mekaanisesti. Tällainen moderni käsittelylaitos löytyy muun muassa Lahdesta ja Riihimäeltä.

– Satakunnan alueella kodin sekajätepussi päätyy Hangassuon jätekeskukseen siirtokuormaukseen, josta se kuljetetaan edelleen isompana kuljetuksena Mustasaareen Westenergy Oy Ab:n omistamaan jätteenpolttolaitokseen. Siellä sekajätteen polttamisesta syntyvä höyry ohjataan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

Westenergyn laitoksessa tuotetaan yli kolmasosa Vaasan alueen kokonaiskaukolämpömäärästä. Vaikka jätteenpolttolaitokset vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ovat monet niitä vastaan. Laitosten ekologisuus on harvoin narinan syynä, sillä savukaasujen puhdistusmenetelmät ovat jätteenpolttolaitoksissa nykyteknologian ansiosta tehokkaita. Lisäksi ympäristöluvissa on tarkasti määritelty, mitä laitokset saavat ottaa vastaan ja mitä palamattomalle kuonalle tehdään.

– Uskon, että jätteenpolttoon kielteisesti suhtautuvat ovat huolissaan jätteenpolton ehkäisevän kierrätysintoa sekä siitä, että sekajätteen mukana palaa savuna ilmaan myös paljon sellaista jätettä joka kelpaisi hyvin uusiokäyttöön tai kierrätettäväksi.

Sekajäte on kierrätettäväksi kelpaamatonta jätettä, jolle ei ole mitään muuta paikkaa kuin sekajätelaatikko. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa rikkinäiset vaatteet ja kengät, lelut, DVD:t sekä astiat.

Lue ensin käyttöohjeet

Kyse on usein puhtaasta piittaamattomuudesta, jos kodista löytyy vain sekajäteastia. Toinen syy on se, että kierrättäminen koetaan vaikeaksi.

– Lajittelussa on muutamia kommervenkkeja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Esimerkiksi valtaosa kosmetiikasta kuuluu sekajätteeseen, mutta esimerkiksi hius- ja kynsilakka on vaarallista jätettä. Lahjapapereista ruskea peruspaperi on kartonkijätettä, mutta kuvioitu joulupaperi sekajätettä. Kierrättäminen on kuitenkin loppujen lopuksi helppoa, kun siihen vähän paneutuu, Malin huomauttaa.

Porin seudun jäteneuvoja Liisa Malin muistuttaa, että zero waste saattaa edellyttää jopa koko elämäntavan uudelleen järjestämistä, mikä ei välttämättä ole huono juttu. Kuva: Elina Viitanen

Satunnaisten kierrätyserheiden tekeminen ei vielä maailmaa kaada, mutta jatkuva suurien jätemäärien lajittelu väärään laatikkoon voi aiheuttaa isoja ongelmia ja pahimmassa tapauksessa koko kuorma joudutaan laittamaan sekajätteeseen. Pää edellä puuhun ei siis kannata rynnätä.

– Jos innostuu kovasti kierrättämisestä ja ottaa osaa esimerkiksi juuri zero waste –tyyppisiin trendeihin, saattaa joitakin mutkia suoristua. Kierrättääkin vahingossa väärin. Zero waste -elämäntapaa on mahdollista noudattaa, mutta se saattaa edellyttää jopa koko elämäntavan uudelleen järjestämisen, mikä ei välttämättä ole huono juttu.

Mieluummin lasi kuin muovi

Päivittäin satakuntalaisten kierrätysongelmia ratkova Malin on huomannut ihmisten olevan yhä kiinnostuneempia kierrättäjiä ja valveutuneempia kuluttajia. Yksi suuri tekijä on ollut suuri muovin vähentämiseen painottava trendi, joka on saanut monet liikkeet luopumaan muovipusseista ja pikaruokaravintolajätit vaihtamaan muovipillit paperisiin.

– Joissakin tapauksissa muovipakkaus on ohittamaton, mutta sitä käytetään surutta sellaisissakin paikoissa, jossa se ei ole välttämätöntä. On hienoa, että tähän on vihdoin alettu kiinnittää huomiota.

Uutiset muovia syöneiden lintujen joukkokuolemista ovat lisänneet vettä ihmisten muovinkieltomyllyyn. Malin kuitenkin toppuuttelee. Muovi ei ainakaan Suomessa päädy luontoon jätekuormasta tai -laitoksilta, vaan ongelma on pikemminkin roskien heitteleminen luontoon.

Muovin kierrättämiseen liittyy kuitenkin muita ongelmia.

– Lasipurkit ja -pullot murskataan ja sulatetaan ja niistä tehdään uusia pulloja ja purkkeja muun muassa elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Sen sijaan elintarvikemuovia ei voi käyttää uudestaan samaan käyttötarkoitukseen, vaan siitä tehdään muovia muihin tuotteisiin. Tästä syystä lasiin pakattu elintarvike on parempi vaihtoehto kuin muoviin pakattu ruoka. Ympäristön kannalta ratkaisevat päätökset tehdäänkin jo kaupassa, paljon ennen kuin tavarasta tulee jätettä.

Tulevaisuus vaatii panostuksen meiltä jokaiselta. Kuka tahansa voi kehittää kierrätystrendin jakamalla hyvää kierrätysmetodiaan kavereilleen, työpaikalla tai somessa.

– Toivoisin, että seuraavat trendit koskisivat roskaamisen ehkäisyä, lainaustoimintaa ja tuotteiden korjausta, Liisa Malin ideoi.