Ranskassa alkoi torstaina kolmas lakkoviikko presidentti Emmanuel Macronin ja hallituksen kaavailemaa eläkeuudistusta vastaan.
Lakkolaisia on iltapäivällä jälleen kokoontunut marsseihin eri kaupungeissa. Tiistaina oli toistaiseksi suurin marssipäivä. Pariisin lakkomarssilla oli jopa 300 000 osanottajaa, ja koko maassa korkeimpien arvioiden mukaan jopa 2 miljoonaa.
Lakot ovat vaikuttaneet erityisesti julkiseen liikenteeseen. Valtakunnallisen rautatieyhtiön SNCF:n junavuoroista jäi tiistaina ajamatta 90 prosenttia. Torstain vuoroista ei SNCF:n mukaan kulje 60 prosenttia.
Hallitus korvaisi Ranskan nykyiset 42 eri eläkejärjestelmää yhdellä yleisellä järjestelmällä.
Pariisin 16 metrolinjasta ainoastaan automatisoidut linjat numero 1 ja 14 kulkivat tiistaina normaalisti. Muista linjoista puolet ei kulkenut ollenkaan ja loput harvennetuilla aikatauluilla.
Kahden viikon aikana järjestettyihin lakkoihin on osallistunut myös opettajia, sairaanhoitajia ja muita julkisen sektorin työntekijöitä.
Vähimmäisikä 64 vuoteen
Torstaina on määrä jatkaa neuvotteluja pääministeri Édouard Philippen ja ammattiliittojen välillä. Keskiviikkona käytyjen neuvottelujen jälkeen osapuolet sanoivat olevansa vielä kaukana yhteisymmärryksestä.
Lakkojen syynä on hallituksen suunnittelema suuri eläkeuudistus, jossa yleinen vähimmäiseläkeikä nousisi kahdella vuodella 64 vuoteen.
Vuoteen 2010 saakka yksityisen sektorin vähimmäiseläkeikä oli 60 vuotta. Tuolloin se nousi 62 vuoteen. Lisäksi täyteen eläkkeeseen vaaditaan syntymävuodesta riippuen 41,5–43 vuotta maksettuja eläkemaksuja.
Hallituksen suunnitelmissa on myös lakkauttaa useissa julkisen sektorin ammateissa olevat yleistä eläkeikää alhaisemmat eläkeiät.
Perustasoa alhaisempi eläkeikä on muun muassa armeijassa, poliisissa, rautateillä ja Pariisin liikennelaitoksessa. Ne ovat osa työsopimusta ja niillä on korvattu näiden alojen heikompaa palkkatasoa.
Esimerkiksi rautatieyhtiö SNCF:n työntekijät saavat vuodessa vain 12 kuukauden palkan, kun taas monissa yksityisen sektorin ammateissa maksetaan lisäksi 1–3 kuukauden jouluraha (vastaa tavallaan suomalaista lomaltapaluurahaa).
Aiemmin kaatunut lakkoihin
Hallituksen suunnitelman mukaan Ranskan nykyiset 42 eri eläkejärjestelmää korvattaisiin yhdellä yleisellä järjestelmällä, jossa työntekijät keräisivät ”eläkepisteitä”.
Eläkepisteiden rahallista arvoa pystyttäisiin poliittisilla päätöksillä muuttamaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi uudistuksen arvostelijoiden mukaan sitä, että niiden arvoa muuttamalla on mahdollista pienentää maksettavia eläkkeitä.
Ranskassa on useita kertoja suunniteltu suuria eläkeuudistuksia, mutta ne ovat kaatuneet laajoihin lakkoaaltoihin esimerkiksi vuosina 1995 ja 2007. Vuonna 1995 hallitus perääntyi joulun alla järjestettyjen lakkojen jatkuttua kolme viikkoa.
Myös nyt ranskalaisten enemmistö vastustaa gallupien mukaan hallituksen suunnitelmia. Samoin selvä enemmistö tukee lakkoja. Ihmiset pelkäävät, että eläkeuudistus johtaa työntekijöiden etujen leikkaamiseen ilman kompensaatiota.
Hajoaako lakkorintama?
Presidentti Macron antoi keskiviikkona ymmärtää, että hän on valmis kompromisseihin.
Hallituksen taktiikkana uumoillaan olevan, että se pyrkii sopimukseen keskusammattiliitto CFDT:n kanssa. Näin lakkorintama voisi hajaantua, koska sopu kommunisteja lähellä olevan CGT-keskusammattiliiton kanssa on kauempana. Ranskassa on kaikkiaan neljä keskusammattiliittoa.
Arvioiden mukaan CFDT voisi suostua sopimukseen, mikäli kaikkia koskevasta 64 vuoden vähimmäiseläkeiästä luovuttaisiin tai sen toteuttamisen aikataulua pidennettäisiin.
Hallituksen kylki sai kolhun maanantaina, kun eläkeneuvotteluja vetänyt Jean-Paul Delevoye joutui eroamaan. Delevoye ei ollut ilmoittanut virkamiespalkkansa lisäksi saamiaan sivutuloja, vaikka julkisuuslaki niin vaatii. Delevoyen sivutulojen määrä oli syyskuusta 2017 lähtien yli 120 000 euroa.
Macron nimitti tiistaina Laurent Pietraszevskin Delevoyen seuraajaksi.
Ammattiliitot ovat ilmoittaneet järjestävänsä pistelakkoja myös joulun ja uuden vuoden juhlakauden aikana. Kaikki tietävien gallupien mukaan 69 prosenttia ranskalaisista haluaisi kuitenkin lakoille joulutauon, vaikka 62 prosenttia tukeekin lakkoja muuten.
lehti 