Maiduguri, Nigeria – IPS/Sam Olukoya
Koillis-Nigeriaan islamilaista valtiota havitteleva Boko Haram on vastuussa yhdestä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Ilmastonmuutos on ääri-islamistisen Boko Haramin aseellisen kapinan avaintekijöitä.
Koillis-Nigeria oli aiemmin rauhallinen alue, jossa yli puolet väestöstä ansaitsi elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja karjankasvatuksesta. Kuivuuden yleistyessä monet alueen ihmisistä ovat menettäneet elinkeinonsa. Samalla suuret joukot joutuivat kiusaukseen rekrytoitua Boko Haramiin.
– Tšadjärven näistä osista ei enää saa kalaa, sanoo nigerialainen kalastaja Mohammed.
– Emme voi mennä paikkoihin, joissa kaloja vielä on, sillä niitä hallitsee Boko Haram. Jos menemme sinne, todennäköisesti menetämme henkemme. Kalastamaan pääsystä on tullut ongelma.
Tšadjärvi on ollut Afrikan suurin järvi, joka on tarjonnut elinkeinon miljoonille ihmisille. Järven pinta-ala on kutistunut huomattavasti, vuonna 1960 mitatusta 25 000 neliökilometristä eri arvioiden mukaan joko puoleen tai jopa vain neljäsosaansa. Ilmastonmuutoksella on osuutensa kuivumiseen.
Tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois Tšadjärven rannoilta. Mohammedin mukaan useimmat entiset kalastajat elävät nykyään köyhyydessä. Monilla ei ole enää varaa laittaa lapsiaan kouluun.
Helppoa rekrytointia
Myös monien maanviljelijöiden elämä on järkkynyt epävarmuudesta, jonka loivat Boko Haram ja kuivuus. Omasta kylästään Maiduguriin muuttanut maanviljelijä Umar selittää, että monet viljelijät ovat hengissä selviytyäkseen liittyneet Boko Haramiin.
– Maatilat eivät saa satoa. Kaikki paikat ovat kuivuneet, tuskin mistään löytää vettä. Ensin Boko Haram vaati osansa sadosta, ja kun satoa ei enää tullut, taistelijat sanoivat, että voitte liittyä meihin, Umar kertoo.
Karjankasvatus on niin ikään ollut Koillis-Nigeriassa tärkeä elinkeino. Myös se on vakavasti kärsinyt ilmastonmuutoksesta ja epävarmuudesta.
Elinkeinojen kuihtuminen on tarjonnut Boko Haramille helpon rekrytointikohteen, ja toisaalta Boko Haram tekee ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja elinkeinojen elvyttämisestä lähes mahdotonta.
Tšadjärven toipuminen edellyttäisi vakaita oloja, joita ei saada ennen Boko Haramin terrorin loppua.
uutiskirje 
