Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Nyt on kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vuoro kohdata tämä totuus. Orpo yhdessä silloisen pääministeri Juha Sipilän kanssa näytti perussuomalaisille ovea hallituksesta kesällä 2017. Silloin puolueen puheenjohtajaksi valittiin kaikkeen taipuvan Timo Soinin jälkeen Jussi Halla-aho, joka on näkemyksiltään yhtä elastinen kuin rautakanki.
Arvopohja ja ihmiskuva. Siinä kokoomuksen päällimmäiset perustelut.
2,5 vuotta myöhemmin osat ovat vaihtuneet. Nyt on Halla-ahon vuoro näyttää kaapin paikkaa Orpolle. Kokoomuksessa on hirveä hinku hallitukseen. Vaaleihin on yli kolme vuotta, mutta jo nyt osa kokoomuksesta tekee itseään tykö, että kelpaisi perussuomalaisille hallituskumppaniksi.
Keskustelun avasi kokoomuksen oikean siiven kansanedustaja Wille Rydman näyttävässä Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina. Hän vastusti hallitusyhteistyön katkaisemista vuonna 2017 ja sanoi kantansa edustavan nyt valtavirtaa kokoomuksessa. Esteet hallitusyhteistyön tieltä on raivattava.
Rydman oli oikeassa. Iltalehden lauantaina julkaiseman kyselyn mukaan kokoomuslaisista 82,4 prosenttia on valmis samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Ajatuksen torjuu vain 17,6 prosenttia kokoomuksen vaikuttajista. Kyselyyn vastasi 748 kokoomusvaikuttajaa kansanedustajista piirihallitusten jäseniin ja paikallisyhdistysten johtohenkilöihin. Otanta on erittäin kattava kun otetaan huomioon, kenen sana painaa.
Erikoisjepet saavat huseerata
Kokoomuslaisten arvopohja on siis jo muuttunut. Puolueen vaikuttajia ei haittaa, vaikka monet perussuomalaisten ”erikoisjepet” puheenjohtajaa myöten ovat saaneet tuomion tai ovat syyteharkinnassa ja loukkaavat poliiseja ja tutkijoita, ja puheenjohtaja Halla-aho hyväksyy tämän kaiken.
Kokoomus on arvopohjansa syönyt, mutta Halla-aho ei anna anteeksi. Tämän hän teki selväksi sunnuntaina julkaisemassaan kirjoituksessa.
”Perussuomalaisten näkökulmasta kantona yhteistyön kaskessa on ideologisten eroavaisuuksien lisäksi erittäin vähäinen luottamus kokoomuksen nykyiseen johtoon”, hän kirjoitti.
Orpo epäonnistui vaaleissa
Suomeksi sanottuna Petteri Orpon on lähdettävä ennen kuin lähempi yhteistyö on mahdollista. Tämä voi tapahtua jo Porissa pidettävässä puoluekokouksessa kesäkuussa.
Orpolla on muitakin syntejä kuin olematon luottamus gallupien kuninkaan taholta. Kokoomus voisi nyt olla pääministeripuolue, jos Orpo ei olisi viime keväänä hoitajamitoitusta koskevassa keskustelussa puhunut puolueen kannatusta laskuun. Hän ei myöskään ole saanut puolueen kannatusta nousuun, vaikka kritiikki nykyistä hallitusta kohtaan on ollut kovaa.
Lisäksi Orpo on paljastunut setämäiseksi selittäjäksi suhteessa hallitusvaltaa pitäviin nuoriin naispoliitikkoihin.
Orpoa oikeistolaisempi Antti Häkkänen saattaisi olla täsmävalinta, jos tarkoituksena on luoda luottamukselliset suhteet perussuomalaisiin nyt oppositiokaudella.
Kokoomuksesta ei pidetä
Se on myös välttämätöntä, jos ja kun hallitsemaan tottunut kokoomus haluaa hallitukseen. Poliittinen asetelma voi tietysti mullistua täysin kolmessa vuodessa, mutta nykyisillä luvuilla kokoomuksella ei ole asiaa hallitukseen ohi perussuomalaisten.
Halla-aho kirjoitti, että juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen, ja näinhän se on. Sekä SDP että keskusta ovat vuoroillaan saaneet ankarasti kokea, että yhteistyöstä kokoomuksen kanssa seuraa murskatappio. Ilman perussuomalaisten luottamusta puoluetta voi odottaa pitkä korpivaellus.
Kokoomuksen taipuminen perussuomalaisten apupuolueeksi olisi järisyttävä käänne. 1930-luvulla se oli yhteistyössä äärioikeistolaisen IKL:n kanssa. Siitä opiksi ottaneena puolue on yli puoli vuosisataa edustanut maltillista oikeistolaisuutta ja ennen suuria koulutusleikkauksia sivistysporvaristoakin. Onko se nyt hallituskiimassaan valmis tuhoamaan tämän perinnön ja normalisoimaan rasistit ja muut ”erikoisjepet”, jotka käyttävät asemaansa kansanedustajina pelkkään solvailuun ja pelleilyyn?
”Perussuomalaiset äärioikealla”
Nuoret kokoomuslaiset Matias Marttinen ja Juho Mäki-Lohiluoma julkaisivat joulukuussa kirjan , jossa pidetään hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa erittäin suurena riskinä.
”Kuluvan ja sitä edeltäneen vaalikauden aikana Suomessa on muodostunut eduskuntaan sellaisia voimia, jotka yhä vähemmässä määrin piittaavat liberaalidemokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteista. Se on voitava sanoa ääneen. Jos mikä tahansa puolue leikittelee eduskuntavaalivideollaan pääministerin kidnappaamisella ja poliittisella väkivallalla, on puolue huolestuttavalla tiellä”, kaksikko kirjoittaa.
Marttisen ja Mäki-Lohiluoman mukaan Halla-ahon valinta puolueen johtoon siirsi perussuomalaisia äärioikealle.
Joku on sanonut viisaasti, että valta turmelee – silloinkin, kun sitä ei ole. Olemme parhaillaan todistamassa maltillisen sivistysporvariston rappiotilaa.
Jos kokoomus nöyrtyy perussuomalaisten edessä ja jos RKP pelaa korttinsa taitavasti, sillä on mahdollisuus saada uusia jäseniä – varsin korkeaprofiilisiakin.
lehti 