Zimbabwella on huutava uudistusten tarve

Zimbabwe yrittää toipua pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin, yli seitsemän miljoonan kansalaisen ruokaturva on järkkynyt ja YK:n Maailman ruokaohjelma on luokitellut maan globaalisti 15 pahimman, pikaisia toimia vaativan kriisipesäkkeen joukkoon.

Avun tarve on valtava ja apua olisi tarjollakin, mutta Zimbabwen vallanpitäjät vaikuttavat olevan kiinnostuneempia omasta vallastaan kuin valtakuntansa asukkaiden hyvinvoinnista.

Yksi mahdollinen auttaja olisi G20-maiden ja afrikkalaisten valtioiden yhteistyöorganisaatio G20 Compact with Africa (CwA), joka pyrkii tekemään Afrikan maista houkuttelevia kansainvälisille sijoittajille, mutta samalla myös tukee kestävää talouskasvua ja työllisyyttä.

G20:n aloitteesta vuonna 2017 synnytettyyn yhteenliittymään kuuluu tällä hetkellä 12 Afrikan maata: Benin, Burkina Faso, Norsunluurannikko, Egypti, Etiopia, Ghana, Guinea, Marokko, Ruanda, Senegal, Togo ja Tunisia.

Zimbabwe ei kuulu yhteistyösopimuksen allekirjoittajiin, mutta periaatteessa olisi oikeutettu saamaan apua.

Sitä silmällä pitäen CwA tilasi Zimbabwen tilanteesta ajatuspaja Etelä-Afrikan kansainvälisten asioiden instituutilta raportin, jolla selvitetään sekä maan ongelmia että johtajien halukkuutta tehdä niille jotain.

Raportti nimeltä G20 Compact with Africa: No Reformers, No Compact – The Zimbabwean Case Study ei juurikaan herätä toiveikkuutta.

Takana loistava tulevaisuus

Zimbabwe oli kerran, aikaa sitten, kuin afrikkalaisen demokratian ja taloudellisen menestyksen mallikappale. Hallinnon ja talouden pitkäaikainen kriisi on sittemmin tehnyt elämästä vaikeaa kansalaisille, joiden täytyy kamppailla yhtäältä korkeiden elinkustannusten ja toisaalta monitahoisen puutteen kanssa: zimbabwelaiset kärsivät niin veden ja sähkön kuin työpaikkojen, rahan ja poliittisten vapauksienkin vähyydestä.

Raportin mukaan valtion talousahdinko johtuu muun muassa kehnosta taloudenpidosta, kaoottisesta maareformista, poliittisesta epävakaudesta ja korruption aiheuttamista taloudellisista väärinkäytöksistä.

Zimbabwen johto puolestaan syyttää kansainvälisiä talouspakotteita. Raportissa todetaankin, ettei Zimbabwessa ole uudistushenkeä niissä piireissä, jotka voisivat uudistuksia tehdä.

Zimbabwen johdossa ei myöskään ole kiinnostusta tehdä yhteistyötä CwA:n kanssa, sillä se edellyttäisi muutoksia valtiota hallitsevassa armeijan ja ZANU (PF) -puolueen liittoutumassa.

Englanninkielinen versio