Työntekijä heikoilla:
ei palkallisia lomia, sairaspäiviä
eikä ansiosidonnaista
työttömyysturvaa.
Helsinkiläinen Miran Hamidulla on kohta kolmen vuoden ajan kuljettanut polkupyörällään ruoka-annoksia ravintoloista ihmisten koteihin ja työpaikoille. Aiemmin Postilla työskennellyt Hamidulla päätyi ruuankuljetusyhtiö Foodoralle, koska sen joustavat työajat oli sovitettavissa yhteen hänen yliopisto-opintojensa kanssa.
Työhaastattelussa Hamidullalle paljastui, että kyse ei olekaan työsuhteesta. Hän polkisi Foodorassa yrittäjäksi luokiteltavana freelancerina. Jos vuositulot ylittäisivät vajaan 8 000 euron rajan, olisi alettava maksaa yrittäjäeläkemaksua. Hamidullan alkujaan lyhyeksi suunnittelema työrupeama on venähtänyt. Nyt hänellä on toiminimiyritys ja hän maksaa YEL-maksua.
”Yrittäjän vastuut siirretään työntekijälle ilman mitään etuja.””Köyhän on Suomessa haastavaa lähteä oikeuteen.”
Työtä riitti aluksi hyvin, mutta kun freelancereita rekrytoitiin entistä enemmän, tilanne muuttui.
– Joka kuukausi ei ole ollut töitä. Minulla on onneksi ollut säästöjä, mutta suurimmalla osalla ihmisistä ei tällaisessa tilanteessa niitä ole, Hamidulla harmittelee.
Tapaturmat
omalla vastuulla
Lähettityötään Hamidulla luonnehtii sinänsä mukavaksi: tulee pyöräiltyä ja kohtaa ihmisiä.
– Mutta työntekijän perusturvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole kunnossa.
Hamidulla on kahdesti kaatunut, kun auto on törmännyt hänen pyöräänsä.
– Ei ole käynyt pahasti, mutta silloin olen miettinyt, että vakuutus olisi kiva olla.
Toisen kolarin yhteydessä tuli esiin muitakin hankaluuksia. Hamidulla olisi halunnut perua kolarin jälkeisen työvuoronsa, mutta se ei ollut mahdollista. Pois jääminen olisi voinut alentaa sijoitusta lähettien ranking-listalla, joka vaikuttaa työvuorojen saamiseen. Hamidulla päätyi odottamaan tunnin seuraavan työvuoron alkua ja sen jälkeen keskeytti sen. Keskeyttämisestä kun tulee vähäisempi sanktio kuin vuoron jättämisestä kokonaan väliin.
Jos lähetti sairastuu tai hänen autonsa tai pyöränsä on rikki ja hän joutuu siksi perumaan työvuoroja, hän ei saa myöskään tuloja.
– Kyse voi olla siitä, saako maksettua vuokran. Työkaverillani, joka on maahanmuuttaja, on riski joutua pois maasta, jos hän ei saa kokoon maahanmuuttoviranomaisten vaatimia tuloja, Hamidulla havainnollistaa.
Työntekijät heikoilla
alustataloudessa
Ruokalähettifirmat, joita Suomessa toimii saksalaisperäisen Foodoran lisäksi suomalaisomisteinen Wolt, ovat osa maailmalla yleistynyttä alustataloutta. Käyttäjät tilaavat palveluja internetissä, ja työntekijätkin valitsevat itselleen keikkoja internetalustan kautta. Alustayhtiöt eivät esiinny työnantajina, vaan työkeikkojen välittäjinä, vaikka ne toimivat paljolti työnantajan tavoin. Alustataloudessa arvioidaan työskentelevän tällä hetkellä muutamia tuhansia suomalaisia, mutta määrän ennakoidaan kasvavan.
Alustatyötä tekevät eivät ole työlainsäädännön eivätkä työehtosopimusten piirissä. Heillä ei ole oikeutta esimerkiksi palkallisiin lomiin, palkallisiin sairaspäiviin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai työterveyshuoltoon. He eivät ole ammattiliittojen jäseniä, koska eivät ole työsuhteessa.
Suomalaiset ruokalähetit perustivat kesällä 2018 Justice4Couriers -liikkeen kampanjoimaan oikeuksiensa puolesta.
– Silloin Foodora oli yksipuolisella ilmoituksella alentanut palkkioita merkittävästi, muistelee liikkeen aktiivi Matti Mamia.
Mamia ei ole itse ruokalähetti, mutta tuli mukaan kampanjaan työntekijöiden oikeuksia laajemmin ajavan Vastavoima-verkoston kautta.
Kampanja vaatii työsuhdetta
Kampanjassa on saavutettu joitakin yksittäisiä parannuksia, aktiivit kertovat: Foodoran läheteille on saatu taukotila ja Wolt on hankkinut läheteilleen tapaturmavakuutukset. Liike on saanut ongelmia esille julkisuudessa, ja SAK on nostanut alustatyöntekijöiden aseman parantamisen keskeisemmin tavoitteekseen.
Päätavoitteena Justice4Couriers-liikkeellä on, että läheteillä olisi halutessaan mahdollisuus työsuhteeseen.
– Lähes kaikki muut ongelmat palautuvat työsuhteen puuttumiseen, Hamidulla korostaa.
”Köyhän on Suomessa haastavaa lähteä oikeuteen.”
Mamian mukaan internetalustojen kautta tehtävässä liiketoiminnassa ei ole tekoälystä huolimatta mitään niin uutta ja ihmeellistä, etteikö siihen kuuluisi soveltaa normaaleja työelämän säädöksiä.
– Yritykset vain säästävät julmetusti rahaa sillä, ettei tarvitse maksaa loma-ajan ja sairausajan palkkaa eikä työnantajan sivukuluja. Yrittäjän vastuut siirretään työntekijälle ilman mitään etuja. Lähetti ei pysty kasvattamaan voittoaan tai laajentamaan toimintaansa, kuten oikea yrittäjä – ei edes teoriassa.
Hallitusohjelmassa
selkeä kirjaus
Ratkaisuksi esitetään toisinaan uutta työn ja yrittäjyyden välimallia. Mamia ja Hamidulla muistuttavat, että työsuhteisessa työssä on jo välimalleja, kuten nollatuntisopimukset.
– Vaadimme läheteille edes nollatuntisopimuslaisten oikeuksia, Mamia sanoo.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään”. Tämä vastaa Justice4Couriers-liikkeen tavoitteita. Asian etenemistä odotellaan, ja Mamia ja Hamidulla toivovat poliitikkojen kiirehtivän sitä.
Jo nykyinenkin työlainsäädäntö saattaisi velvoittaa palkkaamaan lähetit työsuhteeseen, jos työsuhteen tunnusmerkistöjen katsotaan täyttyvän. Asiaa ei ole testattu oikeudessa.
– Köyhän on Suomessa haastavaa lähteä oikeuteen. Tilanne olisi toinen, jos Suomessakin olisi ryhmäkanne, Hamidulla pohtii.
Esimerkiksi Hollannissa ja Espanjassa lähetit ovat voittaneet yhtiöitä vastaan ryhmäkanteella nostamiaan oikeusjuttuja.
lehti 