Turkin ja Israelin välirikko mutkisti asetelmia ja vauhditti valtataistelua
Turkin ja Israelin välirikko toi päivänvaloon Lähi-idässä käytävän kiihkeän valtataistelun.
Israel pysäytti toukokuun lopussa Gazan merisaartoa murtamaan pyrkineen saattueen ja surmasi yhdeksän turkkilaista.
Turkki vaati Israelilta anteeksipyyntöä ja kansainvälistä selvitystä vahingoista, mutta Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu torjui pyynnöt.
Vastatoimena Turkki sulki ilmatilansa Israelin sotilaskoneilta, jäädytti yhteiset sotaharjoitukset ja kutsui suurlähettiläänsä kotiin.
Turkki pyrkii alueelliseksi suurvallaksi
Kiista on tuonut aiempaa vahvemmin esille Turkin pyrkimyksen nousta alueelliseksi suurvallaksi ja täyttää tyhjiö, joka syntyi Irakin romahdettua vuonna 2003.
Hankkeen puuhamiehiin kuuluu Turkin tutkijataustainen ulkoministeri Ahmed Davutoglu, joka ajaa maalleen isompaa roolia Lähi-idän, Balkanin ja Keski-Aasian alueella.
Hankkeeseen on kuulunut vanhojen kaunojen hautaaminen naapureiden, kuten Kreikan, Syyrian ja Iranin, kanssa.
Keskeisin ongelma on Lähi-itä, jossa Turkki on ryhtynyt välittäjäksi Israelin ja Syyriaan kiistoihin ja pyrkinyt ratkaisemaan Iranin ydinohjelmasta syntynyttä ongelmaa.
Yhdysvallat on kehottanut Turkkia jättämään Iranin ongelman suurvaltojen ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön huoleksi. Sen sijaan USA toivoo Turkin sopivan riitansa Israelin kanssa.
Kymmenen vuotta yhteistyötä
Turkki aloitti sotilaallisen yhteistyön Israelin kanssa 1996. Vaikka Turkki oli siten juutalaisvaltion ainoa ystävä alueella, se nautti kunnioitusta myös arabimaiden ja Iranin silmissä.
Turkin ja Israelin suhteet kuitenkin heikkenivät jo vuoden 2008 lopulla, kun Israel aloitti kuukauden kestäneen hyökkäyksensä islamistisen Hamasin hallitsemaan Gazaan.
Vuoden 2009 Davosin talousfoorumissa Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan suuttui Israelin presidentille Shimon Peresille ja marssi ulos kesken televisioidun keskustelun.
Kun Turkin suhteet Israeliin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin ovat viilenneet, sen uskottavuus rauhanvälittäjänä on heikennyt Iranin ja Syyrian silmissä.
Erdogania karsastetaan
Vaikka Erdoganin suosio arabimaiden kadunmiesten keskuudessa on kasvanut, maiden johtajat ovat alkaneet karsastaa häntä. Esimerkiksi Egypti ja Saudi-Arabia pyrkivät itse esiintymään palestiinalaisten johtavina puolustajina.
Syyrian ja Ranskan johtajien lausuntojen valossa alkoi näyttää siltä, että Turkin sijasta Lähi-idän kiistan välittäjä tuleekin länsimaista.
Syyrian presidentti Bashir al-Assad yllätti kuitenkin vastikään ilmoittamalla, että Syyria luottaa Turkkiin.
Pian sen jälkeen Turkin ulkoministeri Davutoglu vieraili yllättäen Hamasin päämajassa pyrkien sovittelemaan järjestön välejä palestiinalaishallintoon.
Arabilehtien mukaan Libyan johtaja Muammar Gaddafi ei halua Turkista muslimimaiden johtajaa. Gaddafin poika varusti myös laivan murtamaan Gazan merisaartoa.
Kun palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on haluton neuvottelemaan suoraan Netanjahun kanssa, Turkilla voi edelleen olla mahdollisuuksia välittäjäksi. Israel on kuitenkin vastahangassa Gazasta syntyneen kiistan vuoksi.
uutiskirje 
