Eduskunta on aloittanut keskustelun selonteosta Suomen ”turvallisuusympäristön muutoksesta”. Nyt alkanutta prosessia voi huoletta kutsua historialliseksi. Sen päässä Suomi jättää hakemuksensa sotilasliitto Naton jäseneksi. Presidentti Sauli Niinistön puheista voi päätellä, että asiasta päätetään toukokuun aikana.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Venäjän brutaalin ja yksipuolisen hyökkäyksen Ukrainaan muuttaneen turvallisuusympäristöämme radikaalisti. Siksi kaikkia vaihtoehtoja on punnittava.
Monet vasemmistoliiton kansanedustajat ovat sanoneet, että selonteon käsittelylle on oltava riittävästi aikaa. Myös Saramon mukaan ”Suomen turvallisuus on liian arvokas, jotta hätäilyllä tai poliittisen kannatuksen kalastelulla tekisimme lyhytnäköisiä valintoja”.
– Analyysissä on otettava huomioon kaikki mahdolliset kehityskulut ja niiden todennäköisyydet.
Saramo sanoi, että nyt alkava käsittely ei saa olla teatteria, eikä historiallisen kovan painostuksen ja leimaamisen saa antaa vaikuttaa eduskunnan työhön. Hän piti tärkeänä, että kaikkien kansanedustajien laaja tiedonsaantioikeus turvataan. Ei vain niiden, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa.
Selonteossa Saramo kiitti sen laaja-alaisuutta, mutta piti puutteena eri vaihtoehtojen hyötyjen, haittojen ja riskien pohdinnan puuttumista. Hänestä se voi eduskunnan kannalta olla myös vahvuus.
– Kun esimerkiksi liittoutumisen varjopuolia ei ole huomioitu ja johtopäätöksiä ei siten ole voitu tehdä, on eduskunnalle jätetty tämä demokratian toteutumisen ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä työ.
– Tämä työ on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä, mutta huolellisesti ja harkiten.
Nostaisi hyökkäyskynnystä, lisäisi jännitteitä
Saramon mukaan ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua ei ole.
– Meidän on uskallettava keskustella kaikesta ja nostaa esiin kaikki ikävätkin puolet eri vaihtoehdoissa. Vain siten tehdyt ratkaisut kestävät – mitä ikinä ovatkaan.
Vahvin perustelu Nato-jäsenyyden puolesta on vasemmistoliiton mukaan sen nostama kynnys hyökätä Suomeen. Lisäksi Suomen poikkeuksellisen vahva armeija toisi osaltaan turvaa myös Baltiaan.
Yhtä lailla on selvänä Saramo piti sitä, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Syntyisi myös riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme.
– Uudet jännitteet eivät olisi vain mahdollisesti vuoden kestävän jäsenyysprosessin aikainen tila. Suurvallat haluavat sotia sotansa muiden maaperällä, joten Pietarin ja Muurmanskin suojaaminen toisi alueellemme pysyvän uhan. Venäjän ja Naton välisissä sotatoimissa olisimme potentiaalinen ensi-iskun kohde.
Riskeistä puhuminen ei ole periksi antamista painostukselle
Lisäksi Saramon mukaan on myös pohdittava suhdettamme ydinaseisiin, joiden uhka on kasvanut Venäjän uhiteltua niiden käytöllä.
– Ydinaseet ovat keskeinen osa myös Naton pelotetta. Tähän asti Suomi on toiminut ydinaseriisunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Vasemmistoliiton mielestä ydinaseriisuntaa on edistettävä myös tulevaisuudessa.
Riskien tunnistaminen ei ole Venäjän uhkailun edessä periksi antamista, vaan osa sitä arviota ja tosiasioiden tunnustamista, mitä vastuullisen päättäjän on tehtävä, Saramo sanoi.
Jos jäsenyyttä haetaan, Suomen on punnittava Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti yksipuolisia rajoitteita, on vasemmistoliiton kanta.
Saramo huomautti myös, ettei Naton viides artikla määrittele mitä Suomen saama apu konkreettisesti olisi kriisitilanteessa.
– Kaikissa tilanteissa Suomen puolustus rakentuu oman armeijamme varaan.
uutiskirje 
