– Eurooppalainen hyvinvointivaltio ja kansalaisten etuoikeudet jatkuvat vuodesta toiseen, koska suuryhtiöt hyötyvät Latinalaisen Amerikan luonnonvaroista. Eurooppalaiset hallitukset antavat ympäristötuhojen jatkua vuodesta toiseen, perulainen Akemi Noriega kertoi KU:lle Madridissa. Hän oli järjestänyt Repsol-yhtiön pääkonttorin eteen mielenosoituksen, jossa muistutettiin globaalista yritysvastuusta.
Noriega on kotoisin Perusta, jonka rannikolla tapahtui tammikuussa ympäristökatastrofi. Tongan tulivuori purkautui Tyynellämerellä, mikä aiheutti tsunamin 10 000 kilometrin päässä Etelä-Amerikassa. Espanjalaisen Repsolin säiliöalus oli tuolloin purkamassa lastiaan Perun rannikolla, jolloin onnettomuus tapahtui ja raakaöljyä vuoti veteen 10 000 barrelia.
Öljyvuoto aiheutti pahimman ekokatastrofin vuosikymmeniin, paikalliset mediat kertovat. Vuoto on tappanut kaloja ja lintuja sekä jättänyt kalastajat vaille toimeentuloa.
Nyt Perun hallitus ja ympäristöjärjestöt syyttävät Repsolia vakavista laiminlyönneistä. Niiden mukaan yhtiö ei ollut varautunut vahinkoihin kunnollisella suunnitelmalla eikä reagoinut heti, kun tieto tuli sen Madridin-pääkonttoriin. Öljyä ehti vuotaa rannikolle pitkän aikaa.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Perun oikeusistuimissa on meneillään 32 valitusta Repsolin aiheuttamien öljyvuotojen vuoksi, Noriega sanoo. Suurin osa niistä tapahtuu Amazonin alueella.
Ympäristötuho aiheutti keskustelua ylikansallisten yhtiöiden vastuusta.
Ekstraktivismi jatkuu
Moni kansantalous Latinalaisessa Amerikassa pohjautuu ekstraktivismiin, Noriega sanoo. Hänen käyttämänsä kolonialismikriittinen käsite tarkoittaa järjestelmää, jossa globaalin etelän valtiot tuottavat alkutuotannon raaka-aineita kuten öljyä ja kaivannaistuotteita, jotka menevät pääosin vientiin. Suuri osa voitoista kerätään maan rajojen ulkopuolella, mutta haitat kuten ympäristötuhot jäävät paikallisen väestön ongelmaksi.
Siitä huolimatta Perun kaltaiset maat haluavat ulkomaisia investointeja. Noriega sanoo, että se juontaa juurensa kolonialismin aikaisiin riippuvuussuhteisiin. Kehittyvien talouksien on vaikeaa pyristellä niistä irti.
Lajikato ja ympäristön laajamittainen tuhoutuminen on levinnyt niin laajalle, että maailman päättäjät ovat havahtuneet asiaan.
Luonnon tuhoaminen laittomaksi
– Luonnon tuhoaminen ei ole tällä hetkellä rikos kansainvälisessä oikeudessa samaan tapaan kuin rikokset ihmisyyttä vastaan, suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä kertoo. Hän on Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka on edistänyt ecocide-lakialoitetta muun muassa Glasgow’n ilmastokokouksessa ja YK:n ympäristöohjelma UNEP:ssa.
Ecocide tarkoittaa ympäristön laajamittaista tuhoamista, joka halutaan nyt ensimmäistä kertaa kriminalisoida kansainvälisessä laissa. Tällä hetkellä vain 12 maailman maata on säätänyt vastaavaa kansallisessa lainsäädännössään. Esimerkiksi Ecuadorin perustuslaissa luonto on oikeussubjekti, jolla on oikeus ”toteuttaa luonnollisia prosessejaan kuten evoluutiota”.
Kansainvälistä lakia ei kuitenkaan ole olemassa, mutta asiaan on tulossa muutos, mikäli kansainvälinen lakialoite toteutuu. Ympäristöjuristi Polly Higginsin aloittama Ecocide Law -kampanja etenee maailmalla parhaillaan. Mikäli lakialoite toteutuisi, jatkossa yhtiöt ja valtiot ja niiden johtohenkilöt voisivat joutua Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan laajamittaisen ympäristötuhon aiheuttamisesta. Luonnontuhonta halutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjaan, jossa säädetään muun muassa kansanmurhasta ja rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
– Nykyisin rikosoikeudellinen rangaistus ei voi kohdistua tiettyyn henkilöön, mutta jatkossa hänelle tulisi henkilökohtainen vastuu aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Se hillitsisi ympäristörikoksia ja pakottaisi varautumaan esimerkiksi öljyonnettomuuksiin, Pyhälä sanoo.
– Lain tarkoitus on olla ennaltaehkäisevä. Lisäksi kansainvälisen rikostuomioistuimen päätös on lopullinen. Siitä ei voi valittaa minnekään. Tämäkin lisäisi lain pelotevaikutusta.
Mutta onko aloite realismia? Korruptoituneissa maissa lakien täytäntöönpano on usein heikkoa ja rikokset jäävät vaille sanktioita. Perussa syytteeseen asetetut poliitikot ja yritysjohtajat ovat paenneet ulkomaille ja jääneet rankaisematta.
– Koska kyseessä on kansainvälinen lainsäädäntö, syytteeseen asetettu henkilö voitaisiin ottaa kiinni missä tahansa maassa ja saattaa tuomioistuimen kuultavaksi, Pyhälä sanoo.
Vakuutusyhtiöiden valta
Vakuutusyhtiöillä on paljon valtaa liike-elämässä. Pyhälän mukaan niiden politiikka on jo muuttumassa uutta lakia odotellessa. Ympäristöasioita laiminlyövät yritykset eivät saisi enää vakuutuksia, rahoitusta ja toimilupia.
– Voidaan päästä siihen, että enää ei rahoiteta sademetsien tuhoamista.
Yhtiöiden johtajat voisivat myös perustella osakkeenomistajille, miksi sademetsien hakkaaminen ei kannata ja öljyvahinkoihin täytyy varautua ennalta. Vuoden alussa tapahtunut Perun öljytuho ei juuri heiluttanut Repsolin osakekurssia.
Olisiko lailla vaikutusta ilmastohätätilaan?
Pyhälä ottaa esimerkiksi metaanipäästöt. Metaani on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka lämmittää ilmakehää kymmeniä kertoja voimakkaammin kuin hiilidioksidi, kun ilmiötä tarkastellaan parinkymmenen vuoden aikavälillä. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan silti vain harvat valtiot ovat keskittyneet sen rajoittamiseen.
– Tälläkin hetkellä on olemassa teknologiaa, jolla voidaan kerätä metaania talteen, mutta motivaatiota sen laajamittaiseen kehittämiseen ei ole. Mikäli tuotantolaitokset aiheuttavat mittavia metaanipäästöjä tietoisesti, kansainvälinen oikeus voisi tulla peliin mukaan.
Tällä hetkellä päästöjä ei monessa maassa estä mikään. Päästölähteet tunnetaan kuitenkin tarkasti, sillä nykyteknologialla niiden sijainti voidaan määrittää ”lähes metrin tarkkuudella”, Pyhälä sanoo. Uusi laki ei kuitenkaan kohtuuttomasti vaikeuttaisi yritystoimintaa.
– Nämä pelot ovat turhia, Pyhälä sanoo.
Hän viittaa kansainvälisiä suursijoittajia ja yrityksiä edustavaan International Corporate Governance -järjestöön, joka kannattaa lain voimaantuloa, koska se tasoittaisi yritysten välistä kilpailua. Ne yritykset, jotka haluavat lyhytaikaista taloudellista voittoa tuhoamalla luontoa, eivät voisi jatkaa toimintaansa, koska kilpailijat voivat ilmiantaa ne.
Amazonian hakkuut kiihtyvät
Pyhälän mukaan kaikkein kriittisintä olisi lopettaa sademetsien hakkaaminen. Hänen mukaansa Amazonin sademetsä on tärkeä alue, mutta ilmaisu ”maapallon keuhkot” on hiukan harhaanjohtava ilmaisu.
– Sademetsät ylläpitävät maailman vedenkiertoa ja sitovat haihduttamalla valtavasti lämpöenergiaa.
Amazonin sademetsä esimerkiksi kerää valtamerien kosteutta ja levittää sitä viljelysmaille aina Yhdysvaltain keskilänteen saakka. Se vaikuttaa myös jäätiköihin ja merivirtoihin kuten Golf-virtaan. Hakkuiden vaikutukset tuntuvat siis aina Suomessa asti. Sen vuoksi myös eurooppalaiset päättäjät ovat kiinnostuneet hakkuiden kontrolloimisesta.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt uutta lakiesitystä tukevia lausuntoja. Lisäksi sillä on vaikutusvaltaisia tukijoita kuten paavi Franciscus ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä presidentti Tarja Halonen. Muun muassa Belgian, Ruotsin ja Espanjan parlamentit käsittelevät aloitetta parhaillaan.
Asialla on kiire, sillä Amazonin tuho etenee kiivaasti. Amazonin tiedepaneelin viimevuotisen raportin mukaan merkittävä osa Amazonista uhkaa muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi, jos metsäkato jatkuu. Amazonilla vaarassa ovat myös alueen monimuotoinen luonto, makean veden varannot ja miljoonien ihmisten elinkeinot. Raportin mukaan Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut yli 30 prosenttia.
Kansalaisaktivisti Akemi Noriega muistuttaa paikallisyhteisöjen, etenkin alkuperäiskansojen kohtaamista vaikeuksista.
– Öljyvuodot ja sademetsien kaataminen vaarantavat Amazonin alueella asuvat yhteisöt ja ympäristön. He joutuvat elämään näiden ongelmien kanssa joka päivä.
uutiskirje 
