Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) nosti vappupuheessaan esiin hintojen nousun, joka on kiihtynyt entisestään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Sarkkinen tunnusti, ettei kaikkia kustannuksia yrityksille ja ihmisille voida kompensoida, mutta erityisesti pienituloisten elämänedellytyksistä on pyrittävä huolehtimaan.
– Kriisit koettelevat eniten niitä, ketkä ovat valmiiksi heikoimmassa asemassa. Vaikka myrsky on kaikille sama, olemme eri veneissä ja toisten veneet ovat toisia paremmat
– Tasa-arvon näkökulma meidän on muistettava myös kriisien keskellä. Me kaikki maksamme nyt Putinin hintoja, mutta mikä niitä on näin hyvätuloisena maksellessa. Toista se on pienituloisella, opiskelijalla, työttömällä, pieneläkeläisellä. Kun jokainen penni menee kädestä suuhun, tuntuu hintojen nousu elämässä, Sarkkinen sanoi.
”On ratkaisu mikä hyvänsä, niin rauhantyölle on edelleen kysyntää.”
Sarkkinen kiitteli hallituksen tekemää ylimääräistä korotusta kansaneläkeindeksiin, jonka mukaan suuri osa Kelan maksamista etuuksista ja tietyt muiden tahojen etuudet tai euromäärät sidotaan hintatason kehitykseen.
– Olen tyytyväinen, että hallitus päätti toteuttaa ylimääräisen korotuksen kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin. Elinkustannuksien nousua on syytä edelleen seurata tarkkaan ja lisätoimiin on varauduttava eri sektoreilla erityisesti pienituloisten kansalaisten ja työntekijöiden aseman turvaamiseksi.
Puheessaan Sarkkinen käsitteli myös ajankohtaista työmarkkinatilannetta. Hän painotti, että vasemmistoliitto tukee julkisen sektorin naisvaltaisille aloille monivuotista palkkaohjelmaa, jolla aloja nostetaan palkkakuopasta ja parannetaan palkkatasa-arvon lisäksi alojen veto- ja pitovoimaa.
– Työehtojen ja työolojen on oltava kunnossa, eikä se ole ikinä tapahtunut itsestään. Hoitajat ja muut julkisen sektorin tytöntekijät taistelevat nyt työehtojensa puolesta. Paremman työelämän rakentaminen on vaatinut aina joukkovoimaa ja vaatii sitä tänäkin päivänä, Sarkkinen sanoi.
Yksi uudistus jäi tekemättä
Sarkkinen huomautti Kemissä pitämässään puheessa, että kriisien keskellä hallitus on vienyt läpi monia merkittäviä uudistuksia. Samaan aikaan se on edennyt ilmastopäästöjen vähennyspolulla, minkä lisäksi työllisyysaste on historiallisen korkealla.
– Oppivelvollisuusuudistus, sote-uudistus, perhevapaauudistus. Aktiivimallin kuoppaaminen, tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja asiakasmaksujen alentaminen
– Hoitajamitoitus, maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentäminen, perusturvan ja pienten eläkkeiden korottaminen, mittavat koulutuspanostukset ja kuntatalouden tukitoimet, kunnianhimoinen harmaan talouden torjuntaohjelma, Sarkkinen tiivisti.
Osinkoverouudistuksen tekeminen jää tältä hallitukselta tekemättä, ministeri tunnusti. Vasemmistoliitto tulee kuitenkin jatkamaan sen ajamista.
– Ei voi olla niin, että 2020-luvun kriisien keskellä kaikkein rikkaimpien veroedut olisivat valtiovallan erityissuojelussa.
Riskittömiä vaihtoehtoja ei ole
Puheessaan Sarkkinen käsitteli myös Venäjän hyökkäystä ja sen vaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Riskittömiä vaihtoehtoja ei ole, viesti kuului. Nato-jäsenyydestä voidaan hänen mukaansa olla perustellusti kahta mieltä.
– Myös vasemmiston piirissä on nyt erilaisia näkemyksiä Suomen Nato-jäsenyydestä. Toivon, että voimme käydä rakentavaa, kunnioittavaa ja erilaisia mielipiteitä sallivaa keskustelua, tästä lähihistoriamme ehkä vaikeimmasta ja tärkeimmästä kysymyksestä.
– On ratkaisu mikä hyvänsä, niin rauhantyölle on edelleen kysyntää. Kysymykset kansainvälisestä ydinaseriisunnasta, joukkotuhoaseiden rajoittamisesta sekä rauhan turvaamisesta, välittämisestä ja rakentamisesta, eivät katoa mihinkään. Näiden puolesta on edelleen tehtävä työtä.
uutiskirje 