Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN korostavat, että sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista, jotta se vastaa muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin.
– Nykyinen sopimuskierros on tuonut esiin sovittelujärjestelmämme ongelmat. Sovittelun viiveitä voitaisiin välttää, jos päätoimisia sovittelijoita olisi enemmän ja sovittelumenettely täsmällisemmin määritelty. Sovittelujärjestelmän uudistus, jota olemme esittäneet jo aiemmin, olisi perusteltua aloittaa tällä hallituskaudella, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Työtaistelujen siirron kynnys liian matala
Työtaistelun siirtäminen on mahdollista ainoastaan, jos sillä vaarannetaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai huomattavasti vahingoitetaan yleistä etua.
– Siirrolla varmistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus ja yleinen etu, mutta samalla puututaan työtaisteluoikeuteen. Siirtokynnys on matala eikä siirtoa perustella tarkemmin tapauskohtaisesti. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja rajoittaa työtaisteluoikeutta tarpeettomasti, Murto toteaa.
Ennakkoilmoitusmenettelyllä saatetaan vastapuolelle ja sovittelijalle tiedoksi hyvissä ajoin aikomus ryhtyä työtaistelutoimeen. Vastapuoli voi silloin varautua siihen ja sovittelijalle muodostuu velvollisuus aloittaa työriidan sovittelu työriidan ratkaisemiseksi ja työtaistelun välttämiseksi. Tämäkin huomioiden lakon siirtämiselle pitää Murron mukaan olla täsmällisemmät perustelut.
– Työriitalakia pitää täsmentää niin, että perustelut tulisi kirjallisesti ja täsmällisesti yksilöidä. Perusteluissa tulisi käydä ilmi, miten aiottu työtaistelu vaarantaisi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai vahingoittaisi yleistä etua huomattavasti, Murto painottaa.
Puolueeton talousyksikkö sovittelutoimiston yhteyteen
Syksyn palkkaneuvotteluista on YTN:m puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan odotettavissa erityisen haastavia, sillä inflaatio kehittyy nopeasti ja arvaamattomasti, minkä vuoksi talouden kuva on epävarma. Puolueeton tilannekuva taloudesta sekä toimialakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat hänen mukaansa neuvottelujen etenemistä.
Sovittelijatoimiston yhteyteen olisi Hankamäen mukaan syytä perustaa puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa.
– Näin toimialakohtaiset tilanteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon alakohtaisten ratkaisujen löytämiseksi.
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren puolestaan muistuttaa siitä, että palkkatason vääristymien tai ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on vaikeaa, jos tietty toimiala tai toimialat määräävät muiden toimialojen palkankorotuksille katon.
uutiskirje 