Monimutkainen työnhakuprosessi karsii sellaisiakin hakijoita, joilla olisi riittävä osaaminen avoinna olevaan työpaikkaan. Työnantajan maineella on myös ratkaiseva merkitys rekrytointien onnistumisessa, todetaan SAK:n teettämässä haastattelututkimuksessa.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta ja työvoimapulasta puhutaan usein työnantajien näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään siihen, että työnhakijoissa on jotakin vikaa, esimerkiksi osaamisessa puutteita tai asuinpaikka väärä.
– Vähemmän on kiinnitetty huomiota työtä tarjoavien yritysten maineeseen, tarjolla olevien työpaikkojen laatuun ja rekrytointikäytäntöihin. Me halusimme selvittää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa työntekijöiden näkökulmasta, sanoo SAK:n asiantuntija Eve Kyntäjä.
”Työnantajat hakevat supertyöntekijää”
Haastattelututkimuksesta käy ilmi, että työnhausta on tullut monelle työnhakijalle liian haasteellista. Työpaikkailmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat korkeita eivätkä aina vastaa sitä, mitä itse työ on. Ilmoitus avoimesta työpaikasta voi olla myös vaikeasti tulkittava eikä siitä esimerkiksi selviä, mitä osaamista työssä todellisuudessa tarvitaan.
– Työnantajat näyttävät hakevan valmista supertyöntekijää. Tutkimuksemme mukaan työnhakuprosessi voi osalla työntekijöistä nostaa kynnyksen töihin pääsemiseksi liian korkeaksi, sanoo tutkija Mikko Kesä.
Tutkimukseen haastateltiin eri ikäisiä ja taustaisia työnhakijoita. He toivoivat yksinkertaisempia ja selkeämpiä rekrytointikäytäntöjä. Toiveena oli myös kunnollinen perehdytys ja koulutus uusille työntekijöille. Näin vaatimustasoa voisi laskea työnhakuvaiheessa ja saada avoinna olevaan työpaikkaan enemmän työnhakijoita.
– Työnhakijat toivovat mahdollisuutta päästä näyttämään käytännössä osaamistaan ja työotettaan. Esimerkiksi iäkkäämmille tai pitkään työelämässä ennen työttömyyttä olleille työntekijöille työnhaun nykyiset keinot voivat olla vieraita, vaikka heillä olisi osaamista itse tehtävään, Mikko Kesä mainitsee.
Työnantajamielikuva ratkaiseva
SAK:n tutkimuksesta käy ilmi, että osa työpaikkailmoituksista on laadultaan heikkoja. Ilmoituksissa saatetaan jättää työnhakijoiden kannalta oleellisia asioita kertomatta, esimerkiksi työsuhteen ehdoista ei kerrota selkeästi. Moni työpaikkailmoitus sivuutetaan tämän vuoksi.
– Työnhakijat toivovat asiallista tietoa tarjottavasta työstä ja työnantajasta. Myös selkeästi esiin tuodut työnantajan periaatteet ja arvot lisäävät halukkuutta hakeutua yritykseen töihin, Eve Kyntäjä sanoo.
Hän painottaa työnantajamielikuvan merkitystä. Työnantajakuvaan panostamalla yritys voi pysyvämmin varmistaa työvoiman saatavuuden.
Tutkimus työmarkkinoiden kohtaannon parantamisesta työnhakijan näkökulmasta toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavina oli 13 eri taustaista työnhakijaa, joilla on omakohtaista kokemusta työttömyydestä sekä viisi työllistämisen ja työnvälityksen asiantuntijaa.
uutiskirje 