Elokapinan Metsäkapinan aktivistit keskeyttivät keskiviikkona Metsähallituksen hakkuut Lopella Keihässuon suojelualueen vieressä. Luonto-Liitto ja Elokapina ovat paikalla seuraamassa tilannetta.
Hakattavaksi aiotut metstä metsät ovat aktivistien mukaan hyvin vaihtelevia, osa vanhaa runsaslahopuustoista luonnonmetsää, osa yksipuolisempaa tasaikärakenteista istutusmetsää. Kokonaisuutena koko alue on kuitenkin suojeluarvoinen, sillä se toimisi tärkeänä laajennuksenä viereiselle luonnonsuojelualueelle, joka ilman ympäröiviä metsäalueita on pieni ja eristynyt, järjestöt vakuuttavat tiedotteessaan.
Lahokaviosammal, aarnisammal, norjantorvijäkälä…
Tällaisia metsiä ei pitäisi missään nimessä hakata, vaan päinvastoin kaikki luonnonmetsät olisi suojeltava välittömästi.
Keihäsjärven hakkuiden uhkaamista metsistä on löytynyt paljon harvinaista, korkeista suojeluarvoista kertovaa lajistoa. Näitä ovat erittäin uhanalainen lahokaviosammal, vaarantuneet aarnisammal ja kantoraippasammal, silmälläpidettävät norjantorvijäkälä ja rakkosammal sekä vanhaa metsää tai muita luontoarvoja indikoivat ruostekääpä, riukukääpä, yövilkka, pallopäärahkasammal ja kantoliuskasammal.
Luonto-Liitto ja Elokapina eivät hyväksy alueella mitään hakkuita ennen kuin Metsähallitus on ilmoittanut jättävänsä luonnoltaan arvokkaimmat vanhat metsät ja harvinaisten lajien elinympäristöt rauhaan.
– Räikein esimerkki hakkuissa tuhoutuvista suojelunarvoisista metsistä on aivan luonnonsuojelualueeseen rajautuva kuusivaltainen metsä, jossa on myös paljon monimuotoisuudelle arvokasta haapaa sekä muita lehtipuita. Etelä-Suomen metsien heikon luonnontilan ja vanhojen metsien vähyyden huomioon ottaen tällaisia metsiä ei pitäisi missään nimessä hakata, vaan päinvastoin kaikki luonnonmetsät olisi suojeltava välittömästi, toteaa Ida Korhonen Luonto-Liiton metsäryhmästä.
Keihäsjärven metsät ovat yhä vailla suojelua
Metsähallitus on hakannut arvometsiä Keihäsjärvellä useasti ennenkin. Luonto-Liitto on ollut vastustamassa hakkuita alueella vuosina 2002, 2003, 2004 ja 2007. Kaksikymmentä vuotta ensimmäisen Lopen metsäkiistan jälkeen Keihäsjärven metsät ovat yhä vailla suojelua ja monia arvokkaita alueita on jo menetetty.
Luonnonmetsien suojelun kiireellisyyden lisäksi Luonto-Liitto ja Elokapina haluavat nostaa esille valtion metsän käytön yleisen kestämättömyyden. Valtion hakkuumäärät ovat liian suuria ja Metsähallituksen tulostavoite liian korkea, jotta metsänhoidossa voitaisiin todella huomioida luonnon monimuotoisuus. Vaikka kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät suojeltaisiin, se ei riittäisi pysäyttämään luontokatoa.
Tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä 97 prosenttia on suojelematta. Vaikka suojelisimme EU:n biodiversiteettistrategian ehdottoman 30 prosenttia maapinta-alasta, silti 70 prosenttia maasta ja metsistä jäisi ihmisen hyödynnettäväksi. Tarvitaan laajempia ja yhtenäisempiä suojelualueita sekä vähemmän ja luonnonmukaisempia hakkuita, toteavat järjestöt yhteisessä tiedotteessaan.
uutiskirje 