Hallituksen viime viikon elvytyspaketti sai juuri niin ristiriitaisen vastaanoton, kuin ennakkoon uumoiltiin. Mitään uutta ja yllättävää se ei pidä sisällään, ellei sitten yllätyksiksi lasketa, että hallitus sisällytti pakettiinsa myös sellaisia sosiaalipoliittisia uudistuksia, jotka tulevat voimaan – yllätys, yllätys – juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2011.
Takuueläke ja tiettyjen sosiaalietuuksien sitominen elinkustannusindeksiin ovat sinänsä kannatettavia hankkeita, mutta niillä ei kyllä ole mitään tekemistä tämän hetken elvytyksen kanssa. Sosiaalista elvytystä olisi ollut se, jos nämä uudistukset olisi pantu toimeen hyvin nopealla aikataululla.
Elvytyspaketti ei tarjoa myöskään mitään niille, joiden asema on kaikkein kurjin. Kun esimerkiksi työttömyyspäivärahoja ja asumistukea ei koroteta, niin se merkitsee sitä, että merkittävä osa kansalaisista ei pysty kuluttamaan edes samaa vertaa kuin tähän asti. Leipäjonot sitä vastoin pitenevät.
Elvytyspaketti jäikin pahasti alamittaiseksi. Sen rahallinen kokonaisvaikutus on 200–300 miljoonaa euroa, kun nyt olisi tarvittu rajusti enemmän. Monia tie- ja rakennushankkeita toki käynnistetään, mutta vitkastelu näyttää niissäkin jatkuvan. Työttömien rakentajien armeija kasvaa nyt sitä vauhtia, että päätettyä tuntuvammat satsaukset myös rakentamiseen olisivat nyt olleet tarpeen.
Hallituksen eväillä ei uhkaavasta lamasta selvitä. Kokonaistuotanto supistuu niin hurjaa vauhtia, että olisi tarvittu tuntuvampaa elvytystä nimenomaan kotimarkkinoille, koska hallitus ei monien ministereidensä mukaan voi tehdä mitään viennin elvyttämiseksi. Nyt onkin syytä toivoa, että valtiovarainministeriössä on jo hihat kääritty ja seuraavan lisätalousarvion valmistelu käynnistetty.
Hiipuva kuntatalouskaan ei elvytyspaketista paljon kostu, valitettavasti. Kela-maksun poistuminen tuo kunnille hieman helpotusta, mutta jo näköpiirissä häämöttävä verokertymän romahdus uhkaa peruspalveluja ja paikoin myös kuntien työpaikkoja.
Erityisen suuri huoli on niillä teollisuuspaikkakunnilla, joihin lomautukset ja irtisanomiset iskevät ja sitä kautta sekä yhteisövero- että ansiotuloverotuotot putoavat yhtä aikaa. Velkarahaa pitää voida käyttää nyt myös valtionosuuksien korottamiseen.
Rupla alamaissa
Maailmanlaajuinen taloustaantuma on iskenyt täydellä voimalla Venäjällekin. Erityisesti maan taloutta ravistelee öljyn hinnan raju lasku. Rupla sukeltaa ja sen vaikutukset tuntuvat jo Suomessakin. Vienti Venäjälle on alkanut takkuilla. Ruplan arvon aleneminen vielä nykyisestäkin voi tyrehdyttää joillakin alueilla viennin kokonaan. Kun ulkomailta tuodut tuotteet kallistuisivat, ne menettävät kilpailukykynsä. Saman suuntaisia merkkejä on ilmassa myös Baltian maissa.
Nykyisestä taantumasta on sanottu, ettei sitä voi verrata 90-luvun alun lamaan, sillä silloin Suomeen vaikutti erityisesti Neuvostoliiton kaupan lopahtaminen. Nyt taantuma on maailmanlaajuinen, mutta kovin hyviltä eivät kuulosta itänaapurista kiirivät talousuutiset.
uutiskirje 