Sosiaali- ja terveysministeri, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen esittää lapsilisien sitomista indeksiin.
– Lapsilisiin ei ole tehty säännöllisiä korotuksia kuten muihin tulonsiirtoihin, hän sanoi lauantaina Porissa, jossa jatkui kolmipäiväinen puoluekokous.
– Se on johtanut lapsilisien reaaliarvon alenemiseen noin kolmanneksella 90-luvun puolivälistä.
Sarkkinen totesi, että nyt tarvitaan toimia,sillä lapsuudessa koettu köyhyys jättää usein jälkensä ihmisen loppuelämään.
”Elinkustannusten nousu on erityisen vaikeaa lapsiperheille.”
Hän kuitenkin totesi hallituksen päättäneen ylimääräisestä aikaistetusta indeksikorotuksesta kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ja työmatkavähennyksen korotuksesta.
Korotusten jälkeen takuueläke on yli 100 euroa suurempi kuin se oli hallituksen aloittaessa.
– Kuitenkin näyttää siltä, että lisätoimia tarvitaan edelleen. Elinkustannusten nousu on erityisen vaikeaa lapsiperheille, joilla ruuan, liikkumisen, vaatteiden ja asumisen kulut ovat jo valmiiksi korkeat, hän perusteli tarvetta lapsilisien korotukselle.
– Hallituksen tulee tehdä lapsiperheitä tukevia toimia. Mahdollisia keinoja voisi olla toimeentulotuen lasten perusosien sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen nostaminen.
Turkki on ongelma
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puhui puoluekokouksessa lauantaina ilmisoikeuksista. Hän varoitti siitä, että Turkin vaatimusten myötäily aloittaisi huutokaupat, joista ei ole paluuta.
”Turkin vaatimukset ovat Naton rakenteellinen ongelma.”
Saramon mukaan Nato-prosessin ongelmat Turkin kanssa olivat odotettavissa, sillä Turkki on ennenkin käyttänyt hyväkseen muuttuvat tilanteet Naton sisällä.
– Turkin vaatimukset ovat Naton rakenteellinen ongelma, jonka vain Nato voi keskuudessaan ratkaista, Saramo sanoi.
– Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta. Täydellistä diplomatian tajun puutetta edusti kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa periksi aseviennissä – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta, Saramo sanoi.
Vielä enemmän tehtävä
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig puhui ilmastonmuutoksesta.
– Eu tekee tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ilmaston eteen. Mutta se ei vielä tarkoita, että me teemme tarpeeksi. Modig sanoi.
– Vaikka merkittävää edistystä tapahtuu, emme vieläkään ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa tai asettaneet tieteellisen neuvon mukaisia tavoitteita.
Hän totesi ilmaston vaatimia päätöksiä vastustettavan edelleen sanomalla, että se on liian vaikeaa, kustannukset kalliita ja että muutos on kohtuuton ihmisille.
– Ratkaisuilta toivotaan, että ne kohdistuisivat johonkin toiseen, jossain muualla. Ollaan rehellisiä, muutos on meidän kaikkien edessä eikä se kaikilta osin välttämättä ole helppo, hän sanoi.
– Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla maailmassa, tulvat, kuivuus, hirmumyrskyt yleistyvät. Ne vievät ihmisiltä elämän edellytyksiä alati kiihtyvällä tahdilla. Siksi ilmastotoimien jarruttaminen ei ole yhdenkään kansalaisen etu, päinvastoin. Mitä pidempään viivyttelemme sitä vaikeampaa, kalliimpaa ja rajumpaa muutoksesta tulee.
uutiskirje 