KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Noin puolet Suomen valtionvelasta on Suomen Pankille – Onko Suomi velkaantunut itselleen ja neljä muuta kysymystä aiheesta

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Antti Yrjönen

Muissakin euromaissa valtiot ovat velkaantuneet omalle keskuspankilleen. Taustalla on Euroopan keskuspankissa vuonna 2015 tehty päätös.

Jussi Virkkunen
9.9.2022 9.53
Fediverse-instanssi:

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, kirjoitit vähän aikaa sitten Twitterissä, että noin puolet Suomen valtionvelasta on Suomen Pankille. Onko Suomi siis velkaantunut käytännössä itselleen?

Kyllä näin voi ajatella, sillä Suomen Pankki on osa Suomen julkista sektoria. Suomen Pankki myös pitkälti palauttaa saamansa korkotulot takaisin valtiolle. Eli vaikka valtio maksaa korkoa Suomen Pankille, valtio myös saa takaisin nämä rahat tuloina.

”Valtionvelka omalle keskuspankille on suhteellisen turvallista.”

#yleastudio’ssa korkomenot huolettavat niiden tuplaantuessa. Ehkä syystäkin, mutta kuitenkin unohtuu, että noin puolet valtionvelasta on itselle eli omalle keskuspankille. Toisin sanoen noin puolet korkomenoista palautuu tuloina takaisin valtiolle. @YleAstudio

— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) August 31, 2022

Tämä velka on ilmeisesti osa Euroopan keskuspankin käynnistämää elvytysohjelmaa, jolla euroalueen taloutta on pidetty yllä?

Kyllä, EKP alkoi ostamaan valtionvelkakirjoja vuonna 2015. Nämä ostot toteutetaan kansallisten keskuspankkien toimesta eli Suomessa valtionvelkaa ostaa Suomen Pankki.

Nyt tämä on käsittääkseni lopetettu eli jatkossa Suomi ottaa velkaa ”normaalisti” markkinoilta, ja uuden velan korko on noussut. Vai miten tämä menee?

ILMOITUS
ILMOITUS

EKP on lopettanut netto-ostot eli se ei enää pyri lisäämään osuuttaan valtionvelasta. Se ei kuitenkaan ole lopettanut brutto-ostoja.

Toisin sanoen valtionvelan erääntyessä EKP ostaa vastaavan määrän valtionvelkaa tilalle. Näin ollen uudenkin valtiovelan korkotaakkaa helpottaa Suomen Pankki.

Palataan vielä tähän kansallisten keskuspankkien rooliin. Onko muissa maissa toimittu samoin eli niin, että valtio on velkaantunut omalle keskuspankilleen?

Eurojärjestelmässä kukin kansallinen keskuspankki ostaa lähtökohtaisesti oman valtionsa velkaa eli valtiot velkaantuvat omalle keskuspankilleen. Keskuspankin hallussa olevan valtionvelan osuus vaihtelee maittain. Se johtuu siitä, kuinka EKP on kohdistanut osto-ohjelmia maittain ja kuinka paljon valtionvelkaa maalla on yhteensä.

Mikä tällaisen velan rooli on? Teoreettisesti kaikki lainat voi tietenkin nollata, mutta kuinka helppoa tällaisen keskuspankkivelan nollaaminen olisi? Ja mitä tuollaisesta voisi seurata?

Valtionvelka omalle keskuspankille on suhteellisen turvallista. Oman keskuspankin hallussa olevan valtionvelan nollaaminen on periaatteessa hyvin yksinkertainen operaatio, mutta esimerkiksi EU:n perussopimus asettaa juridisia esteitä tälle.

Jos riittävän suuri yhteisymmärrys löytyy, juridiset esteet on ylitettävissä poliittisesti. Taloudellisessa mielessä oman valtionvelan nollaamisella ei ole kovin suuria seurauksia, vaikka velan suhde BKT:hen tietenkin laskisi merkittävästi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset