Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit sunnuntaina. Voittajaa on ennen vaalipäivää mahdoton sanoa, sillä vasemmisto- ja oikeistoblokki ovat gallupeissa käytännössä tasoissa.
KU käy tässä jutussa muutamia kysymyksiä vaalien tiimoilta läpi.
1. Vakaata hallitusta odottavat joutuvat pettymään
Vasemmisto- ja oikeistoblokki ovat niin lähellä toisiaan, että kumpikaan ei tule saamaan selvää enemmistöä. Lisäksi kummankin blokin sisällä tilanne on monimutkainen.
Vasemmistoblokkiin on asemoitunut keskustapuolue, joka puolestaan on suhtautunut hyvin torjuvasti vasemmistopuolueeseen. Näin ollen vasemmistopuolueelle ei aukea paikkaa hallitukseen, ja puolue ei sellaiseen välttämättä edes suostuisi. Vasemmistopuolue ei Ruotsissa ole koskaan ollut hallituksessa.
Oikeistoa helpompi tilanne vasemmistoblokilla taas on siinä, että ykköspuolue on selvä eli sosiaalidemokraatit. Demarien kannatus on lähellä 30 prosenttia. Muut blokin puolueet saavat 6–7 prosentin kannatuksen.
Jos sosiaalidemokraatit mielivät muodostaa hallituksen, vaihtoehtona on käytännössä vain vähemmistöhallitus. Sellainen Ruotsissa on nytkin, mutta tuki on ollut riippuvainen vain yhdestä kansanedustajasta.
Oikeistoblokin tilanne on vielä mutkikkaampi. Konservatiivipuolue mielii pääministeripuolueeksi, mutta se on blokin sisällä vasta toiseksi suosituin. Äärioikeistolainen ruotsidemokraatit ovat 20 prosentin kannatuksella noin 3 prosenttiyksikköä konservatiiveja suositumpi.
Eli ruotsidemokraatit halutaan tukipuolueeksi, mutta ei hallitukseen. On hyvä kysymys, miksi konservatiiveja suositumpi puolue suostuisi moiseen – ainakaan pitkäksi aikaa.
Vähemmistöhallitus ei olisi poikkeus Ruotsissa, sillä maassa on totuttu vähemmistöhallituksiin. Nyt edessä voi kuitenkin olla poikkeuksellisen mutkikkaat hallitusneuvottelut.
2. Ruotsin tie
Ruotsissa on vaalien alla puhuttu hyvin paljon jengiväkivallasta. Se ei ole ihme, sillä maassa on ollut hyvin paljon ampumistapauksia julkisilla paikoilla, kun rikollisjärjestöt sotivat keskenään. Tulilinjalle on joutunut täysin sivullisia, kuten lapsia.
Jengirikollisuuden taustalla on Ruotsissa useita tekijöitä. Maa on lopulta luokkayhteiskunta, jossa eriarvoisuus elää ja voi hyvin. Ongelmaan kuuluu luonnollisesti myös maahanmuutto, koska suurimmissa niin kutsutuissa ongelmalähiöissä enemmistö asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.
Tämä on näkynyt myös vaalikeskusteluissa, joissa jengirikollisuudesta ja maahanmuutosta on puhuttu erittäin paljon. Ruotsi on perinteisesti ottanut paljon maahanmuuttajia, mutta nyt sävy on sosiaalidemokraattienkin riveissä muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.
Suomessa on poliisin näkemyksen mukaan ollut viime aikoina ongelmia katujengien kanssa. Tämä on Suomessa lietsonut puheita, että Suomi on Ruotsin tiellä.
Ruotsissa on kuitenkin yksi asia hoidettu huomattavasti Suomea huonommin, ja se on asuntopolitiikka. Lähiöt ovat eriytyneet Ruotsissa huomattavasti Suomea jyrkemmin, koska sekoittavaa asuntopolitiikkaa ei ole tehty samalla tavalla.
Jyrkkä segregaatio eli eriytyminen on Ruotsissa johtanut isoihin ongelmiin, joihin ei ole olemassa nopeaa ratkaisua.
3. Sukupuolten välinen ero
Kuten monissa muissakin maissa, sukupuolten väliset erot äänestymiskäyttäytymisessä ovat Ruotsissa isot. Tähän kiinnitti huomiota muun muassa Tukholman yliopiston journalistiikan professori Christian Christensen.
Christensen nosti esiin Twitterissä, että jos vain naiset äänestäisivät vasemmistoblokki olisi selvästi suurin. Ja jos vain miehet äänestäisivät, oikeistoblokki jyräisi keskustavasemmiston.
Radically under-discussed re Sunday's Swedish elections: Role of gender
If only women voted
Left-Center: 59.8%
Right-Nationalist: 39.9%
Largest Party: Social Democrats 34.7%If only men voted
Left-Center: 37.7%
Right-Nationalist: 59.6%
Largest Party: Sweden Democrats 27.5% pic.twitter.com/M3vCmwyWnb— Christian Christensen (@ChrChristensen) September 6, 2022
Suurin ero näkyy suhtautumisessa juuri ruotsidemokraatteihin. Naisista kymmenen prosenttia tukee puoluetta, kun miesten keskuudessa puolue on selvästi suosituin.
Naiset taas tukevat selvästi enemmän vasemmistopuoluetta ja sosiaalidemokraatteja. Vastaava ilmiö on myös Suomessa. Oikeistopopulistiset puolueet ovat hyvin miehisiä. Samoin vasemmiston tukijoista enemmistö on naisia.
uutiskirje 
