KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ruotsissa äänestetään sunnuntaina – Kolme nostoa parlamenttivaaleista, joissa sukupuolten erot äänestyskäyttäytymisessä näkyvät voimakkaasti

Sosiaalidemokraattien vaalimainoksia, keskellä julisteessa puolueen puheenjohtaja, pääministeri Magdalena Andersson.

Sosiaalidemokraattien vaalimainoksia, keskellä julisteessa puolueen puheenjohtaja, pääministeri Magdalena Andersson. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Sosiaalidemokraatit ovat johtaneet Ruotsia vuodesta 2014. Sunnuntaina vaaliuurnille käydään äärimmäisen tasaisessa tilanteessa.

Jussi Virkkunen
10.9.2022 9.15

Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit sunnuntaina. Voittajaa on ennen vaalipäivää mahdoton sanoa, sillä vasemmisto- ja oikeistoblokki ovat gallupeissa käytännössä tasoissa.

KU käy tässä jutussa muutamia kysymyksiä vaalien tiimoilta läpi.

1. Vakaata hallitusta odottavat joutuvat pettymään

Vasemmisto- ja oikeistoblokki ovat niin lähellä toisiaan, että kumpikaan ei tule saamaan selvää enemmistöä. Lisäksi kummankin blokin sisällä tilanne on monimutkainen.

Vasemmistoblokkiin on asemoitunut keskustapuolue, joka puolestaan on suhtautunut hyvin torjuvasti vasemmistopuolueeseen. Näin ollen vasemmistopuolueelle ei aukea paikkaa hallitukseen, ja puolue ei sellaiseen välttämättä edes suostuisi. Vasemmistopuolue ei Ruotsissa ole koskaan ollut hallituksessa.

Oikeistoa helpompi tilanne vasemmistoblokilla taas on siinä, että ykköspuolue on selvä eli sosiaalidemokraatit. Demarien kannatus on lähellä 30 prosenttia. Muut blokin puolueet saavat 6–7 prosentin kannatuksen.

Jos sosiaalidemokraatit mielivät muodostaa hallituksen, vaihtoehtona on käytännössä vain vähemmistöhallitus. Sellainen Ruotsissa on nytkin, mutta tuki on ollut riippuvainen vain yhdestä kansanedustajasta.

Oikeistoblokin tilanne on vielä mutkikkaampi. Konservatiivipuolue mielii pääministeripuolueeksi, mutta se on blokin sisällä vasta toiseksi suosituin. Äärioikeistolainen ruotsidemokraatit ovat 20 prosentin kannatuksella noin 3 prosenttiyksikköä konservatiiveja suositumpi.

Eli ruotsidemokraatit halutaan tukipuolueeksi, mutta ei hallitukseen. On hyvä kysymys, miksi konservatiiveja suositumpi puolue suostuisi moiseen – ainakaan pitkäksi aikaa.

Vähemmistöhallitus ei olisi poikkeus Ruotsissa, sillä maassa on totuttu vähemmistöhallituksiin. Nyt edessä voi kuitenkin olla poikkeuksellisen mutkikkaat hallitusneuvottelut.

2. Ruotsin tie

Ruotsissa on vaalien alla puhuttu hyvin paljon jengiväkivallasta. Se ei ole ihme, sillä maassa on ollut hyvin paljon ampumistapauksia julkisilla paikoilla, kun rikollisjärjestöt sotivat keskenään. Tulilinjalle on joutunut täysin sivullisia, kuten lapsia.

Jengirikollisuuden taustalla on Ruotsissa useita tekijöitä. Maa on lopulta luokkayhteiskunta, jossa eriarvoisuus elää ja voi hyvin. Ongelmaan kuuluu luonnollisesti myös maahanmuutto, koska suurimmissa niin kutsutuissa ongelmalähiöissä enemmistö asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Tämä on näkynyt myös vaalikeskusteluissa, joissa jengirikollisuudesta ja maahanmuutosta on puhuttu erittäin paljon. Ruotsi on perinteisesti ottanut paljon maahanmuuttajia, mutta nyt sävy on sosiaalidemokraattienkin riveissä muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.

Suomessa on poliisin näkemyksen mukaan ollut viime aikoina ongelmia katujengien kanssa. Tämä on Suomessa lietsonut puheita, että Suomi on Ruotsin tiellä.

Ruotsissa on kuitenkin yksi asia hoidettu huomattavasti Suomea huonommin, ja se on asuntopolitiikka. Lähiöt ovat eriytyneet Ruotsissa huomattavasti Suomea jyrkemmin, koska sekoittavaa asuntopolitiikkaa ei ole tehty samalla tavalla.

Jyrkkä segregaatio eli eriytyminen on Ruotsissa johtanut isoihin ongelmiin, joihin ei ole olemassa nopeaa ratkaisua.

3. Sukupuolten välinen ero

Kuten monissa muissakin maissa, sukupuolten väliset erot äänestymiskäyttäytymisessä ovat Ruotsissa isot. Tähän kiinnitti huomiota muun muassa Tukholman yliopiston journalistiikan professori Christian Christensen.

Christensen nosti esiin Twitterissä, että jos vain naiset äänestäisivät vasemmistoblokki olisi selvästi suurin. Ja jos vain miehet äänestäisivät, oikeistoblokki jyräisi keskustavasemmiston.

Radically under-discussed re Sunday's Swedish elections: Role of gender

If only women voted
Left-Center: 59.8%
Right-Nationalist: 39.9%
Largest Party: Social Democrats 34.7%

If only men voted
Left-Center: 37.7%
Right-Nationalist: 59.6%
Largest Party: Sweden Democrats 27.5% pic.twitter.com/M3vCmwyWnb

— Christian Christensen (@ChrChristensen) September 6, 2022

Suurin ero näkyy suhtautumisessa juuri ruotsidemokraatteihin. Naisista kymmenen prosenttia tukee puoluetta, kun miesten keskuudessa puolue on selvästi suosituin.

Naiset taas tukevat selvästi enemmän vasemmistopuoluetta ja sosiaalidemokraatteja. Vastaava ilmiö on myös Suomessa. Oikeistopopulistiset puolueet ovat hyvin miehisiä. Samoin vasemmiston tukijoista enemmistö on naisia.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

Hongkongilaiset nuoret katselivat tulipalossa mustuneita tornitaloja Tai Pon lähiössä joulukuun alussa.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

Uusimmat

Mariam Falaileh pitää kuvanveistoa kutsumuksenaan.

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
04

Kapinoikaa enemmän, nuoret

 
05

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään