Suurin osa suomalaislapsista voi kertomansa mukaan hyvin. Huonosti voiville kasautuu useita kuormittavia tekijöitä, kuten pienituloisuus, mielenterveyden haasteet ja vähemmistöasema. Pienituloisissa perheissä on paitsi puutetta perustarvikkeista kuten ruoasta, myös vajetta hyvinvointia tukevista vapaa-ajan aktiviteeteista.
Tiedot käyvät ilmi Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2022 -kyselystä Sen tulokset nostavat esiin Suomen lapsia ja nuoria painavan hyvinvointivajeen. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 1 130 iältään 11–18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastanneista lapsista noin puolet näkee hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa hyvänä, mutta noin kolmasosa kokee hyvinvointinsa heikoksi ja elämänsä epävakaaksi, eikä saa mielestään tarpeeksi tukea muilta ihmisiltä. Pienituloiseksi perheensä määrittelee noin 10 prosenttia lapsista, ja heistä 85prosenttia kokee perheellä olevan vaikeuksia selvitä menoista.
Kiristyvä taloustilanne näkyy lasten ja nuorten vastauksissa kasvaneena huolena. Pienituloisten perheiden lapset kokevat myös muita useammin, että korona on vaikuttanut heidän elämäänsä negatiivisesti. Keinoja kuormituksesta palautumiseen on vain vähän, ja perheen heikko taloustilanne voi näkyä myös perheen sisäisinä jännitteinä, stressinä ja mielenterveyden haasteina.
– Näyttää siltä, että pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje kasvaa. Kyse on perusasioista: kaikilla ei ole varaa edes ruokaan, ja lapset kantavat huolta perheen toimeentulosta. Pienituloisilla perheillä on merkittävästi enemmän kasautuvia haasteita eikä mahdollisuuksia saada riittävästi tukea hyvinvointiinsa, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg.
Arki ja koulu kuormittavat
Kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsilla on arjessaan selkeitä puutteita elämisen perustarvikkeista. Vielä enemmän puutteita liittyy arjen palauttaviin ja voimavaroja antaviin elementteihin, kuten vapaa-aikaan, harrastamiseen ja rentoutumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
– Mahdollisuus palautumiseen ja vapaa-aikaan ovat tärkeitä lapsillekin. On huolestuttavaa, jos lapsi kokee arjen ja koulun kuormittavaksi eikä hänellä ole mahdollisuuksia vapaa-aikaan samoin kuin muilla. Tämä voi myös aiheuttaa ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita lapsessa, Vinberg toteaa.
Pienituloisissa perheissä 85 prosenttia lapsista kokee, että perheellä on haasteita selviytyä menoista. Kaikista vastaajista osuus oli 27,8 prosenttia ja hyvätuloisten perheissä 6,8 prosenttia.
Pienituloisissa perheissä 71 prosenttia lapsista ei voi lomailla perheen kanssa, koska ei ole varaa. Kaikista vastaajista osuus oli 18 prosenttia ja hyvätuloisissa vain 3 prosenttia.
Lähes joka neljäs pienituloisen perheen lapsi on joutunut lopettamaan harrastuksensa.
Avoimissa vastauksissa lapset kertovat, että on vaikea hankkia tarvittavia asioita kuten perusvaatteita ja lämmintä ruokaa joka päivälle.
Jatkuva huoli lapsillakin
Pienituloisuuden aiheuttama stressi ja mielenterveyshaasteet lisäävät henkistä kuormitusta. Rahasta puhuminen tuo arkeen ahdistusta, kun perheessä on jatkuva huoli rahan riittävyydestä. Vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien rajallisuus tarkoittaa, että lapsilla on vain vähän mahdollisuuksia palautua kuormituksesta.
Pienituloisissa perheissä asuvien lasten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi on selkeästi heikompi kaikissa mielen hyvinvointia käsittelevissä kysymyksissä, kysely osoittaa.
He ovat kokeneet useammin kiusaamista ja negatiivisia tuntemuksia perheensä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Pienituloisten perheiden lapset ovat käyttäneet enemmän terveys- ja sosiaalipalveluja, ja selviytyminen koronapandemiasta on heikommalla tasolla.
Pienituloisissa perheissä lähes puolet on huolissaan perheensä toimeentulosta, kun hyvätuloisissa perheissä osuus on vain 5 prosenttia. 42 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista kokee hyvinvointinsa huonoksi ja vain 9 prosenttia pitää itsestään sellaisena kuin on.
”Mun elämästä maksetaan, ruoasta ja asumisesta. Tuntuu että olen iso taakka”, kertoi yksi kyselyyn vastannut.
Toiveissa tavallinen arki
Tulevaisuuden suhteen lapset ja nuoret itse toivovat tavallisia arkisia asioita, opiskelua, töitä, perhettä ja hyvää oloa, mutta myös rauhaa sekä ilmastonmuutoksen eteen tehtäviä toimia.
Pelastakaa Lapset vaatii Suomea puuttumaan lapsiperheköyhyyteen ja ottamaan huomioon perheiden yksilölliset tilanteet.
Pienituloisten perheiden hyvinvointia on tuettava matalan kynnyksen palveluilla. Erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on panostettava. Vanhempien työllistymistä on tuettava ja sosiaaliturvaetuuksia kehitettävä lapsilähtöisesti.
Lapsen ääni -kysely on Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2001 lähtien toteuttama kysely, jonka avulla selvitetään lasten ja nuorten kokemuksia eri teemoista.
uutiskirje 