Suomessa tehdystä pimeästä työstä tulee vuosittain noin 300–480 miljoonan euron vaje verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin, arvioi harmaan talouden selvitysyksikkö. Pimeää työtä tehdään Suomessa vuosittain vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä.
Pimeän työn määrästä ja siitä aiheutuvista valtion tulonmenetyksistä Suomessa tehtiin nyt ensimmäisen kerran arvio. Niiden perusteella harmaan talouden selvitysyksikkö pitää selvänä, että viranomaisyhteistyötä ohjaava kansallinen harmaan talouden strategia ja toimenpideohjelma tarvitsevat jatkoa.
– Pimeä työ aiheuttaa mittavia menetyksiä verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää melko hyvin, mutta ilmiö on meilläkin merkittävä ja sen torjuntaan pitää kiinnittää huomiota jatkossakin. On hyvä, että meillä on nyt entistä tarkempaa tietoa pimeän työn määrästä, jotta viranomaiset voivat tehokkaasti kohdistaa valvontatoimia oikeisiin paikkoihin, sanoo harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Pimeän työn ja pimeiden palkkojen suuruutta arvioitiin sekä palkansaajien että yrittäjien keskuudessa. Yrittäjien osuus pimeästä työstä on lähes kolme neljäsosaa ja palkansaajien osuus noin yksi neljäsosa.
Pimeän työn yleisyyttä on aikaisemmin kartoitettu lähinnä kyselytutkimuksilla. Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet selvitykset pohjautuivat muun muassa verotus- ja verotarkastustietoihin sekä Tilastokeskuksen aineistoihin, joiden pohjalta ilmiön laajuutta on arvioitu usealla menetelmällä.
Pimeää työtä eniten matalapalkka-aloilla
Selvityksen mukaan yrityssektorilla työntekijöille maksetaan pimeitä palkkoja arviolta 240–400 miljoonaa euroa vuodessa. Pimeänä maksetuista palkoista aiheutuu valtiolle vuosittain 130–210 miljoonaan euroa verotulojen ja eläkemaksujen menetyksiä.
Palkansaajille maksettujen pimeiden palkkojen osuus kaikista yrityssektorin maksamista palkoista on alle prosentti.
Tyypillinen pimeää palkkaa maksava työpaikka on rakennus-, ravintola-, kuljetus-, varastointi- tai vähittäiskaupan alan yritys. Näillä toimialoilla työvoimaa tarvitaan paljon, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö tavallista.
Osakeyhtiöissä pimeän työn osuus suurempi
Selvityksissä arvioitiin, että osakeyhtiöiden osakkaat nostavat yrityksistään vuosittain pimeästi palkkaa noin 430–590 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu vuosittain noin 110–150 miljoonan euron verovaje.
Osakeyhtiöiden osakkaiden palkoista arviolta 10 prosenttia muodostuu pimeästä työstä. Osakkaat nostavat tyypillisesti pimeitä palkkoja samoilla aloilla, joissa pimeää palkkaa maksetaan työntekijöille.
– Jos yritys maksaa työntekijöilleen pimeästi palkkoja, on melko todennäköistä, että myös osakas nostaa pimeää palkkaa, Marttinen sanoo.
Toiminimiyrittäjät eli elinkeinonharjoittajat eivät maksa itselleen palkkaa, joten heidän kohdallaan pimeä työ on tyypillisesti sitä, että elinkeinotoiminnan tulos esitetään veroilmoituksessa liian pienenä.
Selvityksessä huomautetaan, etteivät pimeät palkat aiheuta ainoastaan yhteiskunnan tulojen, kuten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä, vaan ilmiöllä on lisäksi laajempia vaikutuksia muun muassa eläkekertymiin ja etuuksiin, kuten sairauspäivärahoihin ja asumistukiin. Räikeimmissä tapauksissa yhteiskunnalliset vaikutukset kertaantuvat, jos palkkojen verot jätetään maksamatta ja samanaikaisesti nostetaan perusteettomasti sosiaalitukia.
Pimeää työtä ja harmaata taloutta valvotaan Suomessa viranomaisyhteistyönä. Vuodesta 1996 alkaen yhteistyötä on ohjannut kansallinen harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden vastainen strategia sekä toimenpideohjelma.
uutiskirje 
