– Ei ole suomalaisten asia määritellä kuka on saamelainen ja kuka ei, kuka on vaalikelpoinen ja kuka ei. Meidän tulee ymmärtää, että alkuperäiskansoilla on oma tapansa määritellä, kuka katsotaan yhteisöön kuuluvaksi. Myös kansainvälinen oikeus lähtee siitä, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus päättää itse, keitä kansaan kuuluu.
Suomalaisten ei siis tule sanella, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluu, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo painotti saamelaiskäräjälain lähetekeskustelussa tiistaina.
Hallituksen esittämässä uudessa saamelaiskäräjälaissa on aiheuttanut eniten kiistaa niin sanotun lappalaiskriteerin poisto. Honkasalo muistutti, että lappalaiskriteeri lisättiin lakiin 1990-luvulla ilman saamelaisten hyväksyntää.
Sen jälkeen vaaliluetteloon on päässyt käytännössä elinkeinon perusteella, kun vaaliluetteloon pääsi tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa-, veronkanto- tai henkikirjojen perusteella.
– Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen. Näihin kirjoihin on merkitty niin saamelaisia kuin suomalaisia, toisistaan erottelematta, sanoi Honkasalo.
Muissa pohjoismaissa ei ole käytössä vastaavaa kriteeriä. Sen sijaan saamelaisuutta määritellään pohjoismaisen saamelaissopimuksen mukaisen kielikriteerin perusteella. Norjassa kielikriteeri ulottuu neljänteen polveen, Ruotsissa kolmanteen.
– Saamelaisten mukaan kielikriteeri on riittävä toteamaan saamelaisuuden saamelaiskäräjävaaleissa tarvittavalla tavalla. On hyvä huomata, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee myös jatkossa pääsemään vaikkei itse puhuisi saamen kieltä, Honkasalo sanoi.
Hänen mukaansa kielikriteeri itse asiassa laajenee uuden lain myötä. Siinä riittää, että joku isoisovanhemmista on puhunut saamenkieltä äidinkielenään. Tämä neljänteen polveen asti ylettyvä kielikriteeri on yhteneväinen pohjoismaisen parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen yhteispohjoismainen määräyksen kanssa.
Huomio kieleen ja kulttuuriin
Uuden saamelaiskäräjälain ydinkysymys on Honkasalon mukaan lopulta yksinkertainen.
– Mikäli haluamme suojella saamelaisten kieliä, kulttuuria ja oikeuksia, meidän tulee säätää alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta toteuttava ja kunnioittava laki.
Saamelaiskäräjien tarkoitus on hoitaa nimenomaan saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Honkasalo piti tärkeänä, että saamelaisten kohtelusta ja kielen menetyksestä puhuttaisiin enemmän.
– Suomalaiset ovat pyrkineet sulauttamaan saamelaiset väkisin osaksi suomalaista kulttuuria, hän muistutti.
Honkasalosta olisi valtava epäonnistuminen, jos lakia ei saataisi hyväksyttyä.
– Olisi haitallista niin saamelaisten oikeuksien, saamelaiskäräjien tulevaisuuden kuin Suomen maineen kannalta olla hyväksymättä tätä huolella valmisteltua esitystä.
lehti 