Eduskunta aloitti keskiviikkona iltapäivällä keskustelun opposition vaihtoehtobudjeteista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson teki hieman ennen sitä yhteenvedon kokoomuksen vaihtoehdosta: 5 500 uutta köyhää ikäihmistä, 4 500 uutta köyhää lasta, 7 500 uutta työtätekevää köyhää.
”Yhteensä yli 33 000 uutta suomalaista kohtaisi kokoomuksen arvovalintojen takia köyhyysriskiin. Tällaisia seurauksia kokoomuksen julkaisemalla vaihtoehtobudjetilla olisi. Tätä on se politiikka, jota kokoomus toteuttaisi, jos se saisi yksin päättää. Ja tätä on se politiikka, jota puolue tulee toteuttamaan, jos se voittaa seuraavat vaalit”, Andersson kirjoittaa.
Anderssonin mukaan keskellä koko maailmaa riivaavaa energiakriisiä ja inflaatiota todella monella moni suomalainen kantaa huolta siitä, miten saada rahat riittämään ruoka- ja sähkölaskuihin talven aikana.
”Tässä nimenomaisessa tilanteessa kokoomus haluaa leikata kaikkein köyhimmiltä. Lapsiperheiltä, työttömiltä, eläkeläisiltä, pienipalkkaisilta, yksinasuvilta ja opiskelijoilta.”
Kokoomus leikkaisi työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, toimeentulotukea, yleistä asumistukea. Se haluaa lopettaa ansiosidonnaisen päivärahan eläkekertymän, puolittaa ansiosidonnaisen keston, heikentää ansiosidonnaisen työssäoloaehtoa, leikata ansiosidonnaisen tasoa pitkään työttömänä olleilta ja lisätä työttömyysturvan omavastuupäiviä.
Tämän lisäksi puolue ajaa julkishallintoon 3 000 henkilötyövuotta vastaavaa leikkausta, sekä Yleisradion rahoituksen leikkaamista tavalla, joka johtaisi laajoihin irtisanomisiin.
Kaikilla näillä esityksillä kokoomus saisi kuitenkin kasaan vain 1,3 miljardia menoleikkauksia.
Missä loput säästöt?
Puolue on kertonut ajavansa yhteensä 4 miljardin säästöjä yhden vaalikauden aikana. Se on yhtä paljon kuin Sipilän hallitus leikkasi. Anderssonin mukaan kokoomus siis ajaa 4 miljardin leikkauksia, mutta suostuu paljastamaan niitä vain 1,3 miljardin edestä.
Hän kysyy, miksi näin.
”Siksi, koska jopa kokoomus tietää, etteivät suomalaiset halua leikkauksia koulutukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta ilman niitä on mahdotonta päästä niin suuriin leikkaussummiin kuin mitä puolue ajaa.”
Andersson toteaa, etteivät kokoomuksen esittämät leikkaukset ole välttämättömyys. Hän lupaa vasemmistoliiton osoittavan, että valtiontalouden tasapainottaminen on mahdollista keinoilla, jotka eivät lisää köyhyyttä ja kurjuutta.
”Politiikka on arvovalintoja. Pidetään yhdessä ääntä oikeudenmukaisuuden puolesta. Vasemmistoliiton äänestäminen kevään vaaleissa on paras keino estää kokoomuksen leikkauspolitiikan toteutuminen.”
lehti 