Eduskunnan budjettikäsittelyssä keskusteltiin torstaina opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta. Tämän hallituksen suurta oppivelvollisuusuudistusta ei enää juuri arvosteltu, mutta oppositiosta valitettiin oppimistulosten heikentyneen. Hallituksen mainostama koulutuksen kunnianpalautus ei perussuomalaisten ja kokoomuslaisten mielestä näy tuloksissa.
Opetusministeri Li Andersson sanoi koulutuksen kunnianpalautuksen tarkoittavan sitä, millaisia päätöksiä päättäjät tekevät.
– Miten me päättäjinä kannamme vastuutamme koulutusjärjestelmästä. Kukaan ei ole sanonut, että kouluissa kaikki olisi hyvin.
Andersson muistutti, ettei oppimistulosten heikentyminen alkanut tällä hallituskaudella.
– Tämä on ollut meneillään yli 15 vuotta. Edelliset Suomesta julkaistut pisa-tulokset ovat vuodesta 2018. Me puhumme koulutuksen kunnianpalautuksesta siksi, että sen 15 vuoden aikana, kun oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet ja eriytyneet, niin kahden vaalikauden aikana eduskunnassa tehtiin päätöksiä, joilla heikennettiin koulutuksen rahoitusta joko suoraan valtion rahoituksesta tai kuntien valtionosuuksien kautta.
– Tällä hallituskaudella tähän kehitykseen on pyritty puuttumaan vahvistamalla koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla jotta meillä olisi enemmän opettajia, ohjaajia, enemmän aikuisia kouluissa, mahdollisuus pienempiin opetusryhmiin juuri siksi, että opettajat voisivat keskittyä oman työnsä ytimeen eli opettamiseen.
Seuraavaksi tarvitaan Anderssonin mukaan oppimisen tuen kokonaisuudistus.
Oppivelvollisuuden laajentamisen aloittaa ensi vuonna jo kolmas ikäluokka. Ensimmäisten tulosten perusteella opposition vastustaman uudistuksen tulokset ovat Anderssonin mukaan olleet erinomaiset. Opintojen keskeyttäminen on vähentynyt, ja lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomalla toisella asteella on ollut vaikutusta koulutusvalintoihin ja lukioihin hakeutumiseen.
uutiskirje 