Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin isä George H. Bush ja tämän edeltäjä Ronald Reagan auttoivat Irakin diktaattoria Saddam Husseinia joukkotuhoaseiden kehittelyssä, väitti amerikkalainen Washington Post -päivälehti.
Lehti oli käynyt läpi tuhansia aiemmin salaisia asiakirjoja ja haastatellut kymmeniä entisiä päätöksentekijöitä selvittäessään Yhdysvaltain Irakin -politiikkaa ennen Persianlahden sotaa.
Keskeistä roolia suhteiden normalisoimisessa Saddam Husseinin hallintoon esitti Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld, joka tapasi Irakin johtajan joulukuussa 1983. Rumsfeld matkusti Bagdadiin presidentti Ronald Reaganin erityisedustajana.
WP:n mukaan Rumsfeldin ja Saddamin tapaamista ei häirinnyt se, että Irak käytti samaan aikaan kemiallisia aseita ”lähes päivittäin” sodassaan Irania vastaan.
Omaa kansaansa vastaan Saddam alkoi käyttää kemikaaleja vuoden 1987 lopulla, kun hän hyökkäsi Iranin kanssa liittoutuneiden Irakin kurdien kimppuun. Maaliskuussa 1988 Irakin joukot kaasuttivat hengiltä 3 000 kurdia Halabajassa.
Halabajan joukkomurha oli vuonna 2002 yksi presidentti George W. Bushin ja puolustusministeri Rumsfeldin perusteluista sille, että Saddam Husseinin hallinto on nyt ”vakava ja kasvava vaara” Yhdysvalloille.
Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin maaliskuussa 2003.
Vuonna 1988 Reaganin hallinto – jonka Irakin politiikkaa Rumsfeld oli tekemässä – kuitenkin torjui Irakin rankaisemisen edes kauppasaarrolla, jota kongressi joukkomurhan jälkeen vaati. Valkoisen talon mielestä saarto olisi vahingoittanut Yhdysvaltain strategisia etuja.
Päin vastoin, Reaganin hallinto antoi Halabajan jälkeen, joulukuussa 1988 Dow Chemical -yhtymälle luvan myydä Saddamille 1,5 miljoonan euron edestä tuholaismyrkkyjä, joita voidaan käyttää myös kemiallisissa aseissa.
Washington Postin mukaan Yhdysvaltain sotilaallinen yhteistyö Irakin kanssa kasvoi vuodesta 1988 aina elokuuhun 1990, jolloin Saddam hyökkäsi Kuwaitiin.
Satelliittikuvia ja rypälepommeja
Ronald Reaganin ja hänen varapresidenttinsä George H. Bushin Irakin politiikkaa selitti Lähi-idän ”dominoteoria”, jonka mukaan Iranissa valtaan päässyt ajatollah Ruhollah Khomeinin johtama shialainen vallankumousliike uhkasi Yhdysvaltain liittolaismaiden, Kuwaitin, Saudi-Arabian ja Jordanian valtarakenteita.
Yhdysvallat seurasi sivusta kun Saddam Hussein hyökkäsi syyskuussa 1980 Shatt al-Arabin jokisuiston yli Iraniin. Kun Saddamin sotaonni kaksi vuotta myöhemmin kääntyi ja Iranin joukot etenivät kohti Irakin toiseksi suurinta kaupunkia Basraa, Saddamista tuli Yhdysvaltain strateginen liittolainen.
Basra pelastui, kun amerikkalaiset alkoivat toimittaa Irakin armeijalle satelliittikuvia Iranin armeijan keskityksistä. Lisäksi Irak sai chileläisen bulvaanin kautta amerikkalaisia rypälepommeja, joilla se niitti iranilaisia ”ihmisaaltoja”.
Käytännön järjestelyistä sopi Bagdadiin lähetetty Rumsfeld, joka heti Saddamin puheille päästyään tarjosi Irakille täysiä diplomaattisuhteita. Irak oli jo helmikuussa 1982 poistettu Yhdysvaltain ylläpitämältä terroristivaltioiden listalta, jolle se oli joutunut 1979 yhdessä Syyrian, Libyan ja Etelä-Jemenin kanssa. Maita syytettiin avusta Abu Nidalille ja muille palestiinalaisterroristeille.
Washington Postin mukaan Reagan ja häntä Valkoiseen taloon seurannut George H. Bush hyväksyivät myös myrkyllisten kemikaalien ja tappavien virusten myymisen Irakille. Yhdysvallat toimitti Saddamille mm. pernarutto- ja paiseruttobakteereita, lehti väitti.
uutiskirje 
