Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheen ulkopoliittinen osuus oli sisällöllisesti ja retorisesti taitava. Sitä olivat Vladimir Putinin rinnastaminen Staliniin ja Ukrainan puolustustaistelun vertaaminen talvisotaan.
Erityisen vaikuttavaa oli Niinistön huomio siitä, että Eurooppaa halkoo itse asiassa maailmankuvien välinen raja.
– Rajan tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen. Venäjän puolella rajaa asia on toisin. Ero on fundamentaalinen, sillä viime kädessä kyse on ihmisyyden ja elämän kunnioittamisesta.
Sen sijaan Suomen asioista puhuessaan Niinistö lipsuu toistuvasti oikeistopopulistien ansaan. Asiaa suoraan sanomatta hän rinnastaa sisäisen turvallisuuden ongelmat maahanmuuttoon ja suomalaisen yhteiskunnan jonkinlaiseen väärään suvaitsevaisuuteen.
– Mutta olla suvaitsevaisin, siinäkin piilee sudenkuoppaa. Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Pohjoismaissa suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista, Niinistö sanoi sunnuntaina.
Hän palasi teemaan toisen kerran lyhyen ajan sisällä, sillä joulun alla Ylen lähetyksessä hän otti kantaa katujengeihin, joka oli silloin erityisen kuuma aihe perussuomalaisten alulle laittaman välikysymyksen takia. ”Me kuljemme vähän Ruotsin perässä” -viittaus tarkoitti, että Suomessa olisi kehkeytymässä suurikin maahanmuuttoon kytkeytyvä ongelma juuri niin kuin perussuomalaiset väittävät.
Katujengejä ei ole syytä vähätellä, mutta ei liioitellakaan. Kuten on monesti sanottu, kyseessä on ilmiö, johon kuuluu 100–200 ihmistä. Tuoreet uutiset ainakin Tampereelta kertovat, että ryöstely hiipui syksyn kuluessa.
Suomalaisten arjen turvallisuutta uhkaavat päivittäin aivan muut asiat kuin ulkomaalaistaustaiset ryöstelijät.
Joulun ja uudenvuoden välin suurin uutinen oli isossa vartiointiliikkeessä paljastunut ulkopuolisiin kohdistunut järjestelmällinen väkivalta.
Koko viime vuoden loppua leimasivat massiiviset päivystysruuhkat suurten kaupunkien terveydenhuollossa. Ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita turvallisuuden tunteen järkkymisen lisäksi.
Terveydenhuollon lisäksi hoitajapula varhaiskasvatuksessa uhkaa jo joidenkin perheiden mahdollisuuksia käydä töissä.
Jos tasavallan presidentti haluaa puuttua sisäisen turvallisuuden ongelmiin, niin aiheista ei ole pulaa. Sen voi tehdä myös antamatta presidentillistä arvovaltaa oikeistopopulistien vaaliteemoille.
Mutta jos nuorisorikollisuutta haluaa painottaa, niin kannattaisi sitten kuunnella asiantuntijoita. Rikoskomisario Marko Forss sanoi uudenvuoden aattona Helsingin Sanomissa, että tilanteen muuttumiseksi tarvittaisiin panostuksia sosiaalitoimeen, ennalta ehkäisemiseen.
– Jos todella halutaan ennalta ehkäistä, niin ei meidän poliisien määrää pidä lisätä, vaan muiden toimijoiden. Poliisia kuitenkin tarvitaan edelleen perälautana, koska ennalta ehkäisy ei tule toimimaan ikinä täydellisestä.
uutiskirje 
