Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson arvioi, että leikkauspolitiikalla on kauaskantoiset vaikutukset näkyvät suomalaisen koulutuksen tason laskussa.
Hän viittaa torstaina julkaistuun julkaistuun Sivistyskatsaus 2023 -raporttiin, johon on koottu tietoa suomalaisen koulutuksen muutoksista. Sen mukaan oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet jo yli 20 vuotta, ja oppimiserot ovat kasvaneet koulutuksen periytyvyyden voimistuttua.
– Tämä on Suomessa aiemmin tehtyjen koulutuspoliittisten virheiden seurausta, Andersson kirjoittaa twitterissä.
Kansallisen tarinan vankeja
Andersson toteaa, että sivistyksen vaaliminen, koulutukseen panostaminen ja yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ovat olleet jo pitkään osa suomalaisten kansallista tarinaa.
– Tietyllä tapaa meistä on tullut tuon narratiivin vankeja, hän sanoo.
– Todellisuudessa 90-luvun laman jälkeen yhteiskunnalliset erot osaamistasossa ovat kasvaneet roimasti ja oppimistulokset ovat jääneet aiempaa heikommiksi.
Hän toteaa, että tavanomainen suomalainen korkeakoulutettu on yhä useimmiten syntynyt 1970-luvun puolivälissä ja tullut korkeakouluikään 1990-luvun lopulla.
– Nyt ensi kertaa puoleentoista vuosisataan nuoret ovat matalammin koulutettuja kuin aiemmat sukupolvet. Tämä kehitys poikkeaa suuresti verrokkimaistamme, Andersson kirjoittaa
.– Ei saa käydä niin, että 1970-luvun lopulla syntyneet jäävät Suomen historian koulutetuimmaksi sukupolveksi. Koulutustaso on käännettävä nousuun.
Hän uskoo, että Suomen historiassa hyvin toimineet periaatteet, eli maksuttomuus, yhdenvertaisuus ja koulutuksen priorisointi yhteisten varojemme käytössä, muodostavat perustan myös tulevalle menestykselle.
Varhaiskasvatuksen ongelmat ratkaistava
Andersson näkee mahdollisuuden käänteestä parempaan.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen oli olennainen osa koulutus- ja osaamistason nostamiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen tähtääviä toimiamme, hän sanoo.
– Sen avulla oppivelvollisuus tuotiin 2020-luvulle, sillä pelkällä peruskoululla ei enää pärjää. Toinen merkittävä askel kohti yhdenvertaisempaa ja toimivampaa koulutuspolkua on ollut varhaiskasvatuksen tukeminen ja sen osallistumisasteen nostaminen. Työ varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisemiseksi on tästä syystä välttämätöntä. Haluamme tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle yhdenvertaisen sekä hänen kehitystään tukevan sivistyspolun.
andersson pitää olennaisena ensi hallituskaudella, että jatketaan työtä eriytymistä lisääviä rakenteita vastaan ja vakiinnutetaan tarveperustainen rahoitus aiempaa korkeammalle tasolle valtion budjetissa.
– Nuorten hyvinvoinnin ja koulutusmahdollisuuksien vaaliminen on perusta kaikelle muulle, hän muistuttaa.
uutiskirje 
