Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi, kertoo STTK:n tänään julkaisema kysely. Yli puolet (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, ilmenee kyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista.
Kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja.
Kyselyn mukaan vain vasemmistoliiton kannattajien enemmistö on valmis maksamaan nykyistä enemmän veroja. 59 prosenttia vasemmistoliittolaisista vastasi kyllä kysymykseen, olisitko valmis maksamaan nykyistä enemmän veroja, mikäli julkisten palvelujen laatu ja saatavuus paranisivat. Ei vastasi 30 prosenttia ja 11 prosenttia ei osannut sanoa.
Lisäksi vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, mutta kaikissa niissä verotuksen kiristämisen kannattajia oli alle 50 prosenttia.
Vähiten valmiutta verotuksen kiristämiseen on perussuomalaisten kannattajilla, toiseksi vähiten kokoomuksen.
Suomen kokonaisveroaste oli 42 prosenttia viime vuonna. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on verotuksessa keskisarjaa. Ruotsin veroaste oli 42,8 prosenttia, Tanskan 46,5 ja Norjan 38,6 prosenttia.
Progressiota varaa kiristää lievästi
STTK julkaisi tänään veropoliittiset tavoitteensa. Seuraavan hallituksen on veropolitiikassaan varmistettava julkisten palveluiden riittävä rahoitus. Veropohjan rapautumisen vuoksi kokonaisveroaste laskee lähes kaksi prosenttia eli noin neljä miljardia euroa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2021–2026. Yhtenä syynä tähän ovat ohjausvaikutteiset verot, kuten energia- ja liikenneverotus, jotka on kytketty päästöihin. Vihreän siirtymän edetessä niiden veropohja rapautuu.
STTK esittää kokonaisveroasteen pitämistä vuoden 2021 tasolla, mikä ratkaisisi merkittävän osan tulevaisuuden kestävyysvajehaasteesta.
– Veropohjan rapautumista on ehkäistävä kehittämällä ohjausvaikutteisten verojen tilalle muita veroja tai nostamalla olemassa olevia veroja. Tämä ei saa kokonaisuudessaan kiristää verotusta, pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo.
STTK esittää palkkaverotuksessa progression lievää lisäämistä ylimpien tulojen osalta. Verotuksella voidaan myös kannustaa tiettyjä ryhmiä kohdennetusti.
– Kansalaiset eivät kannata oman verotuksensa kiristämistä julkisten palveluiden rahoittamiseksi. Veronkevennyksiinkään meillä ei ole varaa. Veropohjan rapautumista voidaan paikata esimerkiksi yhteisöveron maltillisella nostamisella ja pääomatuloverotuksen aukkoja paikkaamalla, Lainà painottaa.
uutiskirje 