Kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.) ja Mai Kivelä (vas.) muistuttavat, että inhimillisten kärsimysten lisäksi sodilla on kauaskantoisia ympäristövaikutuksia. Hopsu ja Kivelä ovat Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäseniä He puhuivat aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa keskiviikkona.
Kivelä piti yleiskokouksen vasemmistoryhmän ryhmäpuheenvuoron.
Yleiskokous oli käsiteltävänä brittiläisen kansanedustajan John Howellin raportti aseellisten konfliktien ympäristövaikutuksista.
Konflikteissa hyökkääjä tulisi saada vastaamaan aiheuttamistaan ympäristövahingoista.
Pellot viljelykelvottomiksi
Kivelä totesi, että kriisitilanteessa ympäristöasiat eivät ole ihmisten mielessä päällimmäisinä, mutta esimerkiksi Ukrainan peltojen muuttuminen viljelykelvottomiksi voi aiheuttaa pulaa ruoasta ympäri maailman.
– Jos maanviljelijät eivät pääse takaisin pelloilleen, se hidastaa Ukrainan talouden elpymistä ja tuo mukanaan sosiaalisia ongelmia kaikkien muiden sodan aiheuttamien inhimillisten kärsimysten ja traumojen lisäksi, Kivelä muistutti.
Hopsu muistutti sotatoimien lisäävän metsäpalojen riskiä. Samalla myrkylliset jätteet voivat saastuttaa vesiä ja ydinjätteitä voi päätyä ympäristöön.
– Suomessa Venäjän puuntuonnin tyrehtyminen lisää hakkuita ja venäläisestä energiasta luopuminen turpeen käyttöä, mikä lisää päästöjä”, Hopsu sanoi. Hän viittasi Ukrainassa meneillään olevan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin ympäristöongelmiin..
Valtioille lisää vastuuta
Raportissaan Howell ehdottaa, että Euroopan neuvosto ottaisi parhaillaan valmistelevana olevassa ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksessa huomioon myös aseellisten konfliktien ympäristövaikutukset.
Kivelä ja Hopsu pitävät ehdotuksia hyvinä.
– Mietintö puoltaa sitä, että luonnontuhonta määritellään rikokseksi. Kannatan vahvasti tätä ajatusta. Konflikteissa hyökkääjä tulisi saada kustantamaan paitsi jälleenrakennus myös vastaamaan aiheuttamistaan ympäristövahingoista ja osallistumaan niiden korjaamiseen, Kivelä vaati.
Kivelästä tasa-arvokomitean varapuheenjohtaja
Mai Kivelä valittiin Ranskan Strasbourgissa meneillään olevalla yleiskokouksessa sen tasa-arvokomitean toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta.
uutiskirje 