Yksityisen päivähoidon tuki on lähinnä hyvätuloisten käyttämä tukimuoto, käy ilmi Kelan uudesta tutkimuksesta. Kelan kautta maksettava yksityisen hoidon tuki on ollut käytössä vuodesta 1997. Se on tarkoitettu perheille, jotka haluavat viedä lapsensa yksityiseen päivähoitopaikkaan tai palkata hoitajan.
Kela perehtyi tuoreessa tutkimuksessaan lasten yksityisen hoidon tuen käyttöön Suomessa vuosina 1997–2017. Tutkijoiden mielestä tukien uudistus hyödyttäisi pienituloisia ja voisi helpottaa etenkin pääkaupunkiseudun vaikeaa varhaiskasvatuksen tilannetta.
Tutkimuksen tulosten mukaan yli puolet yksityisen hoidon tukea käyttäneistä perheistä oli suurituloisia ja korkeintaan 10 prosenttia puolestaan kuului alimpaan tuloviidennekseen.
– Vaikka yksityisen hoidon tuki on ollut pääosin suurituloisten tuki, pienituloisten käyttäjien määrä ei ole laskenut. Yllättävää onkin, etteivät sosioekonomiset erot ole kasvaneet kahdessakymmenessä vuodessa, kertoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.
Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen käyttö on myös kasvanut viime vuosikymmeninä. Kuusi prosenttia lapsista hoidettiin yksityisissä palveluissa 2000-luvun alussa. Vuonna 2020 yksityisesti hoidettiin 17 prosenttia suomalaisista lapsista.
Samaan aikaan, kun yksityisen päivähoidon käyttö on lisääntynyt, myös sen hinta on noussut. Tutkimuksen mukaan yksityisen hoidon tuella ostettiin 2010-luvulla kalliimpia varhaiskasvatuspalveluja kuin vielä 2000-luvun alussa. Vuosien 2007 ja 2017 välillä palvelujen hinta nousi 33 prosenttia.
Tutkijat arvioivat palvelujen hinnannousun johtuvan esimerkiksi siitä, että 2010-luvulla lapset ovat siirtyneet varhaiskasvatukseen entistä nuorempina ja palveluja käytetään etenkin kasvukeskuksissa, joissa hinnat ovat korkeammat kuin pienissä kunnissa.
Tukimuodot kaipaavat uudistamista
Suomessa varhaiskasvatuspalvelut vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin huonommin kuin muissa Pohjoismaissa. Eurostatin tutkimuksen mukaan tämä johtuu sekä varhaiskasvatuspalvelujen huonosta saatavuudesta että korkeasta hinnasta.
Vaikka palvelujen hinnat ovat nousseet, yksityisen hoidon tuen suuruus on pysynyt lähes muuttumattomana. Tutkijan mukaan tukimuodot kaipaavatkin uudistamista, jotta niillä voitaisiin vastata esimerkiksi pääkaupunkiseudun haastavaan päivähoitotilanteeseen ja samalla tukea myös pienituloisempia perheitä.
– Useampia tukimuotoja tarjoamalla voitaisiin lisätä vaihtoehtoja, jos kunnat eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille. 1990-luvun alkupuolelta lähtien esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoito on vähentynyt. Yksityisen hoidon tuella voisi kuitenkin ostaa myös perhepäivähoitoa tai palkata työsuhteisen hoitajan ja saada sitä myötä lisää yrittäjiä tasaamaan haastavaa tilannetta, Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka ehdottaa.
Pienituloisille suunnattuun hoitolisään on tulossa keväällä sadan euron korotus, mutta se ei tutkijoiden mukaan yksin riitä.
Vuodesta 2009 lähtien kunnat ovat voineet tarjota perheille myös palveluseteliä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ostamiseen. Useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen palveluseteli on tulosidonnainen.
– Palveluseteliä käyttävien määrä on kasvanut, ja yksityisen hoidon tuen merkitys on vähentynyt. Hoidosta maksettavan omavastuun määrässä pitäisi huomioida paremmin perheen tulot ja lapsien määrä niin kuin kunnallisella puolella tehdään. Palvelusetelissä nämä pystytään huomioimaan, Räsänen sanoo.
uutiskirje 
