Yhteiskunnalliset liikkeet mielletään usein aikuisten ja nuorten aikuisten toimintakentäksi, mutta lapset ovat eri aikoina osallistuneet niiden toimintaan sekä aikuisten seurassa että omatoimisesti. Uudessa muistitietokeruussa Lapsena liikkeessä: Yhteiskunnalliset liikkeet lapsen kokemana 1900- ja 2000-luvun Suomessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten yhteiskunnalliset liikkeet ovat olleet osa suomalaislasten elämää eri aikoina.
Muistitietokeruun toteuttavat Työväen muistitietotoimikunta ja Turun yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä dosentti Heidi Kurvinen.
Kerätty aineisto arkistoidaan myöhempää tutkimuskäyttöä varten Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin Työväen Arkistoon. Tarkempia tietoja 15.2.–30.4.2023 toteutettavasta keruusta ja siihen osallistumisesta löytyy verkkosivustolta .
– Haemme muisteluita eri-ikäisiltä ihmisiltä, joilla on ollut lapsuudessaan jonkinlainen kosketus yhteen tai useampaan yhteiskunnalliseen liikkeeseen. Lapset ovat voineet olla aikuisten mukana esimerkiksi kokouksissa, leireillä ja mielenilmauksissa. Lasten oma aktiivinen kiinnostus on voinut puolestaan näkyä esimerkiksi liikkeiden näkemysten levittämisenä omassa lähipiirissä lapsille ominaisilla tavoilla, kuten leikkimällä ja piirtämällä, Kurvinen kertoo.
Raittiusliikkeestä eläinaktivismiin
Muisteluita toivotaan myös siitä, miten yhteiskunnallisten liikkeiden esiin nostamat teemat ovat vaikuttaneet lasten kokemusmaailmaan esimerkiksi koulun tai television lastenohjelmien välityksellä. Lisäksi on tärkeää pohtia kaveri- ja sisaruussuhteiden merkitystä yhteiskunnallisessa heräämisessä sekä lapsuuden kokemusten vaikutusta aikuisiän aktivismiin.
Yhteiskunnalliset liikkeet ymmärretään keruussa laajasti ja tavoitteena on tuoda esiin niiden moninaisuus sekä aikasidonnaisuus.
Kurvisen mukaan 1900-luvun alkupuolella lapset seurasivat vanhempiensa toimintaa esimerkiksi osuustoiminta- ja raittiusliikkeessä. 1960-luvulla solidaarisuusliike heijastui myös lasten elämään, ja 1980-luvun alun kokemuksia väritti rauhanliikkeen nousu.
– Lähivuosikymmeniin liittyy esimerkiksi eläinoikeus- ja ympäristöliikkeen vahvistuminen.
Ruohonjuuritason aktivismin ohella muisteluissa voidaan käsitellä lapsuuden toimintaa myös poliittisten organisaatioiden lapsi- ja nuorisojärjestöissä, kuten Suomen Demokratian Pioneerien Liitossa, Sosialidemokraattisessa Nuorisoliitossa, Maaseudun Nuorten Liitossa tai Kansallisessa Koululaisliitossa.
Lapsiksi keruussa määritellään kaikki henkilöt, jotka ovat muistelun kohteena olevana aikana olleet alle 18-vuotiaita.
uutiskirje 
