Berliinin poliittinen kartta muuttui tuntuvasti sunnuntain vaaleissa. Niissä valittiin jäsenet sekä edustajainhuoneeseen että kaupunginosavaltuustoihin.
Kristillisdemokraattinen CDU eteni erityisesti itäisessä Berliinissä, myös joillakin vasemmistopuolue Linken vahvoilla alueilla. Sosiaalidemokraattien SPD taas menetti eniten Berliinin lounaisosissa. Vihreät piti asemansa kaupungin keskustan korostetun urbaaneilla alueilla.
CDU jätti tuloksellaan 28,2 prosenttia (+10,3 prosenttiyksikköä) taakseen sekä SPD:n että vihreät, jotka saivat 18,4 prosentin tuloksen. CDU:n tulos on paras sitten vuoden 1999. Demarien menetys oli kolme ja vihreiden puoli prosenttiyksikköä. Liberaali FDP menetti kannattajiaan kristillisdemokraateille ja putosi parlamentista, jossa sillä oli 12 edustajaa.
Jo ennalta vasemmistopuolue Linken menestymiseen kohdistui julkista huomiota, romahtihan puolue syksyn 2021 liittopäivävaaleissa alle äänikynnyksen. Monet epäilivät, ettei Linke pystyisi säilyttämään varsin vahvaa asemaansa Berliinissä. Toisin kuitenkin kävi. Linke kärsi suhteellisen lievän tappion ja saavutti 12,2 prosentin (–1,9) tuloksen.
Klaus Ledererin helpotuksen kyyneleet
Ensimmäisten ennusteiden osoittaessa Linken selviytyneen vaaleista varsin vähäisin menetyksin puhkesi puolueen vaalivalvojaisissa riemu. Väki juhli Linken kärkiehdokasta, kulttuurisenaattori Klaus Ledereriä, joka oli jo kolmannen kerran johtanut puolueen hyvään tulokseen. Lederer kiitti puolueväkeä – Der Tagesspiegelin toimittajan mukaan – kyynelsilmin, iloisena ja huojentuneena.
Linken puheenjohtajat Janine Wissler ja Martin Schirdevan kommentoivat tulosta helpottuneina. Wissler sanoi tuloksen olevan ”hyvä erittäin vaikeana aikana”, ja Schirdevan totesi ”kiven pudonneen sydämeltä”. Linken Berliinin-johtaja sanoi olevansa erittäin huojentunut, ettei Linke ”jatkanut romahdusten sarjaa, vaan on vakaa”.
Linke ei juurikaan menettänyt kannattajia muille puolueille, vaan sen samoin kuin SPD:n kannattajia jätti tuhansittain äänestämättä.
Edessä vaikeat hallitusneuvottelut
Nykyisen punavihreäpuna-pohjaisen hallituksen vetäjä Franziska Giffey (SPD) totesi CDU:n voittaneen vaalit, mutta hallituksen säilyttäneen enemmistönsä. SPD:n 31 paikkaa (–5 ), vihreiden 31 (–1) ja Linken 21 (–3) riittävät enemmistöön edustajainhuoneessa, johon tulee yhteensä 147 edustajaa. CDU:sta tulisi toki vahva oppositio 48 (+18) edustajalla.
Linkeä edustava sosiaalisenaattori Katja Kipping pitää toivottavana ja vihreiden vetäjä Bettina Jarasch mahdollisena jatkamista nykyisellä hallituspohjalla. SPD:ssä on kuitenkin noussut pintaan jo pidempään muhinut kritiikki pormestari Franziska Giffeytä kohtaan, mikä vaikuttaa hallituksen edellytyksiin jatkaa.
SPD ja vihreät päätyivät miltei tasatukokseen: SPD sai 105 ääntä enemmän. Tarkistuslaskennassa tilanne voi muuttua, mikä jo sinällään luo epävarmuutta. Berliinin vaalijohtaja esittää äänten laskemista uudelleen.
Vaalien tuloksessa ja ennen kaikkea SPD:n tappiossa näkyy berliiniläisten tyytymättömyys suurkaupungille ominaisiin asumisen ja liikenteen ongelmiin.
CDU:n kärkiehdokas Kai Wegner haluaisi muodostaa hallituksen demarien ja vihreiden kanssa. Viime vuosina CDU:sta on Berliinissä muodostunut protestipuolue sellaiselle ominaisine toimintamuotoineen. Se näkyy esimerkiksi kärkevinä, suorastaan rasistisina kannanottoina kaupunkia vaivaavaan rikollisuuteen. Korostamalla, että erityisesti iäkkäämpi väestönosa kokee turvattomuutta, CDU pyrki lisäämään kannatustaan.
Sen enempää demareiden kuin vihreidenkään kenttäväessä ei tunneta vetoa yhteistyöhön kristillisdemokraattien kanssa. Bettina Jarasch sen sijaan on Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan valmis tunnusteluihin CDU:n kanssa.
Nykyisessä senaatissa, Berliinin hallituksessa, on kymmenen jäsentä, neljä demareista sekä kolme vihreistä ja vasemmistosta. Aikaisemmin mainittujen Linken senaattorien, Klaus Ledererin ja Katja Kippingin, lisäksi senaattorina toimii oikeudellisista asioista vastaava Lena Kreck.
Äärioikeisto ei hyötynyt kriiseistä
Berliinin-Brandenburgin evankelisen kirkon piispa Christian Stäblein kommentoi vaalien tulosta ilmaisemalla ”ilonsa siitä, ettei oikea reuna vahvistunut näissä vaaleissa”, vaan vastuuntuntoiset voimat jatkavat kaupungin asioiden hoitamista.
Oikean äärilaidan AfD pettyi vaalien tulokseen, sillä se oli odottanut monenlaisten kriisien hyödyttävän sitä. Tulos oli 9,1 prosenttia ja 16 paikkaa, lievää nousua syksystä 2021.
Vaaleissa oli mukana kaikkiaan 26 pienpuoluetta, jotka keräsivät yhteensä 9,1 prosentin äänisaaliin. Aikaisemmin edustajainhuoneessa mukana olleet piraatit saivat vain 0,3, uusfasistinen NPD vain 0,1 prosenttia. AfD on kaapannut uusfasistien kannattajat.
Berliinissä jouduttiin uusintavaaleihin oikeusistuimen kumottua syyskuun 2021 vaalit monien järjestelyissä tapahtuneiden, vaalien tulokseen vaikuttaneiden virheiden vuoksi. Vaalit suoritettiin entisin ehdokkain, joista kuitenkin osa puuttui listoilta eri syistä: muuttaneet, kuolleet, jättäytyneet pois. Vaaliliittojen sisällä sai tehdä muutoksia, mutta uusia ehdokkaita ei voinut nimetä.
Uusintavaalit eivät innostaneet berliiniläisiä, sillä äänestysprosentti oli vain 63,1, kun se 2021 oli 75,3.
uutiskirje 
