Heroiini tuhoaa nuorisoa
Burman vähemmistökansallisuuksien asuttamat Shanin ja Kachinin osavaltiot kamppailevat paisuvan huumeongelman kanssa.
Burman johto lupasi vuosituhannen vaihteessa kitkeä huumetuotannon maasta, mutta YK:n mukaan unikonviljely tuplaantui Shanissa 2006–2009. Alue tuottaa 95 prosenttia Burman unikoista, joista saatava oopiumi jalostetaan heroiiniksi.
Kansalaisjärjestöjen mukaan Burman armeija katsoo oopiumintuotantoa läpi sormien ja suorastaan kannustaa kapinahenkisten etnisten vähemmistöjen nuorison huumeidenkäyttöä.
Kachinissa Mytkyinan yliopiston vessoihin on asennettu erityiset roskasäiliöt huumeruiskuja varten. Huumeita voi ostaa lähistön kaupoista, ja erään arvion mukaan jopa puolet opiskelijoista on narkomaaneja.
– Tämä on lähes kylmään sotaan verrattava hanke nuorison tuhoamiseksi, Kachin News Groupissa tomiva Nawdin Lahpai sanoo. (Bangkok, IPS)
Burman faktat
Nimeä Myanmar käyttävä Valtio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 50 miljoonaa
Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 10,1 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 138/182
(Lähde: YK)
Burman sotilasjuntalla ja kansalla on muitakin huolia kuin marraskuun alkuun luvattujen vaalien demokraattisuus. Maan toiseksi suurin järvi, Inle, on kutistumassa olemattomiin.
Inle sijaitsee 900 metrin korkeudessa Burman (Myanmarin) Shanin osavaltion eteläosassa. Järven ympäristön yli 400 kylässä on reilut 170 000 asukasta. Inle on myös tärkeä vesivoiman lähde.
Virallisen tiedon mukaan järvi on enää 70 neliökilometrin laajuinen eli puolta pienempi kuin kolme vuotta sitten.
Kesä-elokuussa järven pinta laski ennätyslukemiin alle 1,2 metriin. Tilannetta pohdittiin useissa kokouksissa ja pääministeri Thein Sein vieraili alueella elokuussa.
Monsuunisateiden ansiosta järven pinta on sittemmin noussut hiukan. Se on saanut asukkaat toivomaan, että perinteiset pagodafestivaalit ja venekilpailut pystytään pitämään lokakuussa.
Eroosiota ja kalakuolemia
Tutkijoiden ja viranomaisten mukaan Inle saattaa silti olla tuhon oma.
Järven kutistumiseen vaikuttavat ympäristön metsänhakkuut, jotka lisäävät eroosiota ja maa-aineksen valumista veteen. Heikentynyt veden laatu aiheutti kesällä kalakuolemia.
Yli 80 vuotta Inlen rannalla elänyt Tun Yin ei muista kokeneensa vastaavaa.
– Järvellä on aina pystynyt liikkumaan soutuveneellä, mutta tänä kesänä vettä ei ollut tarpeeksi.
Kesä oli sateeton ja lämpötila kohosi 43,5 asteen ennätykseen. Järven pinta laski alle 1,2 metrin ensi kerran 50 vuoteen. Vesiväylät muuttuivat paikoin maakannaksiksi.
Ei veneellä eikä jalan
Kyläläiset joutuivat kyhäämään tilapäisiä siltoja päästäkseen liikkumaan soisella vesijättömaalla. He ovat pääosin kalastajia ja maanviljelijöitä, joiden elinkeinot kärsivät pahasti kuivuudesta.
Alue on Burman suosituimpia matkailukohteita kauniin luontonsa ja järveä ympäröivien vanhojen luostarien ja temppelien vuoksi.
Tänä kesänä myös matkailijavirta kutistui puroksi. Se kuritti hotelleja ja matkamuistojen, kuten kudonnaisten ja korujen, valmistajia. Veneyhteydet osaan hotelleista ja kaupoista katkesivat.
Kelluvat viljelmät
Asiantuntijoiden mukaan järven ongelmia pahentavan saastumisen takana ovat ”kelluvat maat”, joiden viljelyssä käytetään liikaa kemikaaleja.
Lautat ovat muodostuneet kerrostuneista vesihyasinteista ja muista kasveista. Niiden päälle on perustettu taloja ja viljelyksiä. Lauttojen kappaleilla käydään kauppaa ja niitä siirrellään järvellä.
Burmalaisen ympäristöjärjestön pääsihteeri U Ohn muistuttaa, etteivät lauttoja hyödyntävät viljelijät ole perillä ympäristöhaitoista.
Koska kyse on ihmisten elannosta, ongelma ei ratkea kielloilla. Heitä on autettava siirtymään vähemmän saastuttaviin menetelmiin, hän esittää.
Heroiini tuhoaa nuorisoa
Burman vähemmistökansallisuuksien asuttamat Shanin ja Kachinin osavaltiot kamppailevat paisuvan huumeongelman kanssa.
Burman johto lupasi vuosituhannen vaihteessa kitkeä huumetuotannon maasta, mutta YK:n mukaan unikonviljely tuplaantui Shanissa 2006–2009. Alue tuottaa 95 prosenttia Burman unikoista, joista saatava oopiumi jalostetaan heroiiniksi.
Kansalaisjärjestöjen mukaan Burman armeija katsoo oopiumintuotantoa läpi sormien ja suorastaan kannustaa kapinahenkisten etnisten vähemmistöjen nuorison huumeidenkäyttöä.
Kachinissa Mytkyinan yliopiston vessoihin on asennettu erityiset roskasäiliöt huumeruiskuja varten. Huumeita voi ostaa lähistön kaupoista, ja erään arvion mukaan jopa puolet opiskelijoista on narkomaaneja.
– Tämä on lähes kylmään sotaan verrattava hanke nuorison tuhoamiseksi, Kachin News Groupissa tomiva Nawdin Lahpai sanoo. (Bangkok, IPS)
Burman faktat
Nimeä Myanmar käyttävä Valtio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 50 miljoonaa
Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 10,1 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 138/182
(Lähde: YK)
lehti 