Vain vasemmistoliitto ja SDP haluavat säilyttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason ja keston vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki muut eduskuntapuolueet kannattavat sen heikentämistä tavalla tai toisella, ilmenee verkkolehti Vaalistajan kyselystä.
Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestysaktivointikampanja.
Vasemmistoliitto perusteli kantaansa sillä, että työttömyys koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää.
”Työpaikkoja ei saada lisää leikkauksilla työttömyysturvaan, vaan panostamalla niin julkisiin investointeihin, osaamiseen kuin yritysten toimintaedellytyksiin.”
Useimmat puolueet kannattavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ”kannustavammaksi”. Esimerkiksi vihreät on valmis uudistamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa sitomalla sen keston suhdannetilanteeseen. Laskusuhdanteen ja vaikean työllisyystilanteen aikana ansioturvaa maksettaisiin pidempään, kun taas noususuhdanteessa kesto voisi olla nykyistä lyhyempi.
Rajuin malli on kokoomuksella. Sen vaaliohjelmassa esitetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamista nykyisestä 400 päivästä 200:aan. Toisaalta se ulotettaisiin kaikille palkansaajille eikä vain työttömyyskassojen jäsenille.
Kokoomus ja perussuomalaiset perustelevat leikkaus- ja porrastushalujaan sillä, että tutkimusten mukaan työllistyminen tapahtuu usein juuri ansiosidonnaisen turvan päättyessä.
”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on myös yksi mahdollinen keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin, koska tutkimustiedon mukaan työllistymispiikki havaitaan ansiosidonnaisen kauden loppupuolella”, kuului perussuomalaisten vastaus.
Väitteen tueksi esitetään usein kuvio, jossa työllistymisessä on iso piikki viimeisellä viikolla ennen kuin ansiosidonnainen päättyy.
Se on kuitenkin vääristelty osatotuus. Kuten yllä olevasta kuviosta nähdään, valtaosa työttömistä työllistyy uudelleen työttömyyden alkuvaiheessa. Kuvio on vuodelta 2017, jolloin ansiosidonnaista työttömyysturvaa oli mahdollista saada 500 päivää. Juha Sipilän hallitus lyhensi sen 400 päivään juuri kannustimien takia. Ajatus oli se, että työttömät vetkuttelevat tahallaan työttöminä päivärahakauden loppuun asti.
Suurin osa työllistyy nopeasti
Kuvio perustuu VATT:n tutkijoiden Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan selvityksen, jonka mukaan säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia.
Oikealla esitystavalla isolta näyttävä työllistymispiikki oli tuolloin todellisuudessa 2 300 työllistynyttä työtöntä eli 0,4 prosenttia työttömistä. Työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana työllistyneitä oli samassa aineistossa 230 000.
Kyyrän ja Pesolan tutkimuksessa todettiin pidemmän ansioturvan pidentävän työttömyysjaksoja, mutta johtavan parempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin.
”Parempien työpaikkojen löytyminen kompensoi pidemmän työnhakuajan kustannuksia. Vastaavasti kun ansioturvan pituutta leikataan, työttömyysturvamenoissa säästetään lyhyempien työttömyysjaksojen ansiosta, mutta huonompiin työpaikkoihin sijoittuminen alentaa verotuloja. Julkistaloudelle tärkeää on, kuinka suuria nämä vaikutukset ovat suhteessa toisiinsa”, tutkijat kirjoittivat.
Heidän laskelmassaan mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa julkiselle taloudelle koituvasta säästöstä menetetään, kun työnhakija päätyy osaamistaan huonommin vastaavaan työsuhteeseen, jonka palkka on pienempi.
uutiskirje 