AKT:n ahtausalan lakko on jatkunut nyt viikon. Loppua ei ole näkyvissä eikä takarajaa ole. Ammattiliitto on hylännyt kaksi sovintoesitystä. Sovittelua jatketaan taas huomenna torstaina.
Työehtokiistassa kyse on paitsi palkankorotusten tasosta, myös – ja ehkä enemmän – periaatteesta. Työnantajia edustava Satamaoperaattorit pitää kiinni siitä, ettei ahtausalalla ylitetä teknologiateollisuudessa saavutettua noin seitsemän prosentin palkkaratkaisua, joka hyväksyttiin myös kaupan alalle.
Työnantajapuolen näkemyksen mukaan teknologiateollisuudessa päätettiin niin sanotusta yleisestä linjasta, jonka on kelvattava kaikille muillekin.
Tämän vahvisti myös Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutru Ylen Politiikkaradiossa tänään.
– Kyllä me nähdään hyvin tärkeänä, että tässä puolustetaan olemassa olevaa mekanismia. Tämä vientiteollisuuden päänavausmalli ei ole todellakaan uusi. Suomessa vientiteollisuus rahoittaa lähes puolet kansantalouden jalostusarvosta. Sen takia se myös määrittää sen, mikä palkankorotusvara on.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko taas sanoi, että liitto hakee neuvotteluissa omaa ratkaisua.
– Me teemme tässä nyt omaa työehtosopimusta. Ei meillä ole viennin yleistä linjaa, mistä nyt paljon puhutaan, tai jotakin raamia. Me teemme itsellemme, jäsenille työehtosopimusta.
Vain yksi pääsee puhtaaseen pöytään
Kokon mukaan järjestelmässä, jossa puhutaan raamista ja päänavaajasta, on paljonkin vikaa. Vika on siinä, että vain ensimmäiset liitot pääsevät sopimaan puhtaalta pöydältä ja samalla määrittämään saman sopimuksen kaikille muillekin.
– Se on huono malli. Kyllä kaikkien muidenkin työntekijäryhmien pitäisi päästä määrittämään omat sopimuksena puhtaalta pöydältä. Se on kaiken A ja O tässä asiassa, Kokko sanoi.
Periaatekiista juontaa juurensa vuosien taakse siihen, kun työnantajakeskusliitto EK lopetti keskitetyn sopimisen. Tilalle tarjottiin juuri vientivetoista ”Suomen mallia”, johon osa ay-liikkeestä ei ole milloinkaan sitoutunut.
”EK:n mahtikäsky ei toimi”
”EK:ssa ajateltiin, että työnantajien yksipuolisella mahtikäskyllä suomalainen ammattiyhdistysliike lähtee marssimaan heidän komennossaan. Se oli iso virhearvio, jonka hintaa maksavat nyt niin elinkeinoelämä kuin palkansaajatkin”, riitaa tulkitsee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta blogikirjoituksessaantänään.
Elorannan mukaan palkansaajapuoli on useaan otteeseen, niin keskusjärjestöjen kuin eri toimialaliittojenkin suulla todennut, että työmarkkinaosapuolten on syytä istua alas ja yhdessä miettiä miten systeemi saadaan toimimaan paremmin.
”Työnantajalinnakkeen yksiselitteinen vastaus on ollut Ei Käy. Se on samaan aikaan surullista ja onnetonta.”
”Ei palkansaajillakaan ole tarjota yhtä mallia ratkaisuksi, mutta meillä näyttää olevan edes halu korjata sitä mikä on rikki. Se on aika paljon enemmän kuin se, mitä naapurilla on”, hän jatkaa.
Ismo Kokon tapaan Jarkko Eloranta pitää ongelmana sitä, että työmarkkinakierroksen avausratkaisu on ”yhden koon pakotusratkaisu” muille aloille.
Jokaisella ammattiliitolla on SAK:n puheenjohtajan mukaan sopimusvapaus, ja se saa itse päättää omat neuvottelutavoitteensa ja omat sopimusratkaisunsa.
Työnantajapuolen mielestä näin ei ole, vaan ”yhden koon ratkaisun” on kelvattava kaikille muillekin. Siinä on edelleen jatkuvan satamalakon perimmäinen syy.
uutiskirje 
