Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tuo kokoomuksen kannalta kiusallista tutkimuspohjaa kuumentuvaan ja tiukkenevaan vaalitaisteluun. Sen tänään torstaina julkaiseman tutkimuksen mukaan sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset julkisissa palveluissa kohdistuvat voittopuoleisesti pienituloisiin. Veronkiristykset jakaantuvat tasaisemmin tai kohdistuvat enemmän suurituloisiin. Tulonveronkevennysten vaikutukset työllisyyteen ovat puolestaan pieniä.
Kokoomus tosin kiistää, että se esittäisi leikkauksia sosiaaliturvaan. Puolue ei ole kuitenkaan pystynyt kertomaan, miten sen yhden miljardin leikkaus sote-palveluihin ei olisi leikkaus.
Asiaan kiinnitti viimeksi tänään huomiota Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.
Oudon kuvan kokoomuksen valmistelun laadusta antaa myös se, että Orpo perustaa 1 mrd€ tehostusväitteen edunvalvontajärjestön laskelmaan. Laskelma ei kuitenkaan koske realistisia tehostusmahdollisuuksia. Silti ko. laskelma oli keskeinen lähde jo puolueen talousohjelmassa. 4/4 pic.twitter.com/QP67k8L5wO
— Lauri Finér (@LauriFinest) March 2, 2023
VATTin verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat tutkimuksessaan erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
”Sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset julkisissa palveluissa kohdistuvat voittopuoleisesti pienituloisiin, kun taas veronkiristykset jakaantuvat tasaisemmin tai kohdistuvat enemmän suurituloisiin. Päätöksenteon ja yleisen keskustelun kannalta on hyvä olla tietoisia näistä eroista”, tutkijat tiivistävät havaintonsa.
Sosiaaliturvan leikkauksilla suuri vaikutus pienituloisiin
Tutkijat simuloivat joidenkin tulo- ja menoleikkausten vaikutuksia kotitalouksiin tuloluokittain. He vertailevat noin miljardin euron leikkausta sosiaalietuuksiin samansuuruisen summan kartuttamiseen ansio- ja pääomatulojen verotusta kiristämällä.
Valtion menojen sopeuttaminen sosiaaliturvaa leikkaamalla kohdistuu erityisesti pienituloisiin, kun taas verojen kiristys kohdistuu etupäässä keski- ja suurituloisiin. Tämä johtuu pääasiassa progressiivisesta valtion tuloverotuksesta. Tuloissa tapahtuva muutos on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisilla sosiaaliturvaa leikattaessa kuin suurempituloisella verotusta kiristettäessä.
Miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan pienentäisi esimerkiksi 1 212 euroa kuussa tukia saavan työttömän tuloja 48 eurolla eli 4 prosentilla. Vastaavan suuruinen veronkiristys pienentäisi erityisasiantuntijan 5 755 euron käytettävissä olevia kuukausituloja 91 eurolla eli noin 1,5 prosentilla, tutkijat kuvaavat sopeutuskeinojen erilaisia vaikutuksia.
Työnteon kannustimiin ei suurta vaikutusta
Tuloveron kiristyksiä kritisoidaan usein sillä perusteella, että ne heikentävät työnteon kannustimia. VATTin tutkimusten perusteella tuloverotus ei merkittävästi vaikuta työnteon määrään.
”Tutkimusten perusteella edes Pohjoismaiden kireä tuloverotus ei suuresti vaikuta verotettavien tulojen määrään. Laajapohjaisten tuloveroasteikon muutosten vaikutukset työllisyysasteeseen ovat myös pieniä”, tutkijat kertovat.
Tuloverotuksen osalta on tutkijoiden mukaan syytä tarkastella kriittisesti myös veronvähennyksiä. Esimerkiksi kotitalousvähennystä myönnetään vuosittain lähes puoli miljardia euroa, mutta tutkimusten perustella vähennyksen avulla ei ole onnistuttu vähentämään veronkiertoa tai kasvattamaan työllisyyttä kustannustehokkaasti.
Alennettuja arvonlisäveronkantoja nostamalla 2 miljardin verotulot
Tulosopeutusta tehdessä on tutkijoiden mielestä tarpeen tarkastella sellaisia veroja, joilla on laaja veropohja, kuten tuloveroilla ja arvonlisäverolla.
Heidän tekemänsä simuloinnin perusteella arvonlisäveron pääkannan korottaminen 24 prosentista 25 prosenttiin tuottaisi noin miljardin euron lisäverotulon. Arvonlisäverotusta voitaisiin myös muuttaa nostamalla 10- ja 14-prosentin alennetut arvonlisäverokannat pääkannalle. Laskelmien mukaan verotuotot kasvaisivat noin 2 miljardilla eurolla.
Arvonlisäveron kantojen korotukset prosenttiyksiköllä kohdistuisivat enemmän pieni- kuin suurituloisiin, mutta vaikutukset jakaantuisivat tasaisemmin kuin sosiaaliturvaa leikattaessa tai tuloverotusta kiristettäessä. Laskelmat eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia, mutta tutkimusten perusteella arvonlisäveron vaikutukset ainakin palveluiden kulutukseen ovat pieniä.
uutiskirje 