KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vedystä uutta virtaa teollisuudelle – ”Ei järkeä että meistä tulisi vedyntuotannon banaanivaltio”

Suomessa on vireillä useita vetytalouteen liittyviä hankkeita. Uusiutuvalla energialla valmistettu vety auttaa muuttamaan teollisuuden prosesseja hiilineutraaleiksi. Ongelmana on kuitenkin sähkönkulutuksen merkittävä kasvu.

Elias Krohn
4.3.2023 7.00
Fediverse-instanssi:

Vedystä on puhuttu jo vuosikymmeniä puhtaana, jopa ehtymättömänä tulevaisuuden polttoaineena. Vetyä voidaan irrottaa vedestä, jota maapallolla riittää. Vetyä polttamalla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Ainoa ”päästö” on puhdas vesi.

Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen. Vetyä ei esiinny maapallolla sellaisenaan. Tällä hetkellä vety valmistetaan yleensä maakaasusta tai muista hiilivedyistä, jolloin päästönä syntyy hiilidioksidia. Vedestä vetyä voidaan irrottaa elektrolyysillä sähköenergian avulla, mutta tämä vaatii melkoisesti sähköä. Näin tuotettu vety on siksi yleensä kalliimpaa kuin hiilivedyistä valmistettu.

Haasteista huolimatta vedyn hyödyntäminen etenee maailmalla kovaa vauhtia. Asiantuntijat arvioivat, että vedyllä on iso rooli tulevaisuuden energiataloudessa. Vedellä on kasvava merkitys ennen kaikkea energian varastoinnissa sekä teollisuuden prosessien muuttamisessa hiilineutraaleiksi, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen.

– Kun uusiutuvaa energiaa tuotetaan entistä enemmän sään mukaan, kun tuulee tai paistaa, tarvitaan energiavarastoja.

Vety voidaan varastoida kaasumaisena tai nestemäiseksi jäähdytettynä säiliöön ja käyttää myöhemmin polttokennoissa tai kaasuturbiineissa sähkön ja lämmön tuottamiseen. Varastointiin tosin liittyy merkittäviä teknisiä ja turvallisuushaasteita.

Teollisuudessa vedylle on käyttöä etenkin teräksen valmistuksessa hiileen perustuvan tuotantotavan korvaajana. Myös esimerkiksi kemianteollisuudessa fossiilinen energiavirta voidaan korvata vetyyn perustuvilla polttonesteillä.

– Tarvitsemme vetyä teollisuudessa, jotta Suomesta voidaan saada hiilineutraali tavoitteiden mukaisesti, Huttunen sanoo.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä.

Valtion tuet vielä tarpeen

Suomessa on vireillä useita vetytaloushankkeita. P2X Solutions -yhtiö rakentaa parhaillaan Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreän vedyn teollisen mittakaavan tuotantolaitosta. Vetytehtaita on suunnitteilla myös ainakin Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Joensuuhun. Äskettäin norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö kertoi suunnittelevansa Inkooseen vedyn avulla vihreää terästä tuottavaa tehdasta ja integroidun vedyn tuotantolaitosta.

Vihreän eli uusiutuvalla energialla valmistettavan vedyn tuottaminen ei ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa ilman merkittäviä valtion tukia, joita työ- ja elinkeinoministeriö myöntää.

– Vireillä olevat investoinnit ovat kohtuullisen kokoisia, eivät valtavan isoja. Investointeja skaalataan vähitellen ylöspäin. Toiveissa on, että tämän vuosikymmenen mittaan niistä tulee myös itsensä kaupallisesti kannattavia, Huttunen sanoo.

Hallituksen odotetaan näinä viikkoina julkistavan erityisen vetystrategian, jonka on tarkoitus täydentää viimekeväistä ilmasto- ja energiastrategiaa.

Vetyä – lähinnä maakaasusta valmistettuna – on käytetty Suomessa polttoaineena jo pitkään, mutta vain paikallisesti.

– Jotta vetytaloudesta tulisi isompi ilmiö, tarvitaan putkiverkkoa maan sisällä ja myös esimerkiksi EU-maiden välillä. Tällaisen infrastruktuurin rakentaminen vie jonkin aikaa ja maksaa rahaa, mutta mitä enemmän yritykset pystyvät sitä hyödyntämään, sitä kannattavampaa toiminnasta tulee. Ja kun tehdään paljon vetyinvestointeja, teknologia ja sen kustannukset muuttuvat vähitellen edullisemmiksi, Huttunen selvittää.

Vetyverkon kehittämistehtävä on Suomessa annettu valtion kaasuverkkoyhtiö Gasridille.

– Sikäli meillä on luotu edellytyksiä tehdä johdonmukaisesti infrastuktuurityötä.

Vetyverkkoa voidaan käyttää myös vedyn varastointiin.

Sähköä kuluu yhä enemmän

Vedyn kasvavaa merkitystä teollisuudessa ei ole vielä kunnolla hahmotettu, arvioi SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen. Vedyn lisääntyvä käyttö merkitsee sähkönkulutuksen huomattavaa kasvua, Muranen muistuttaa.

– Työ- ja elinkeinoministeriön vähähiilitiekarttojen mukaan sähkönkulutus tulee kasvamaan rajusti seuraavien 30 vuoden aikana. Toki sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi henkilöautoissa, mutta yksi keskeinen syy on vedyn käyttö erityisesti prosessiteollisuudessa.

Jos Suomen koko nykyinen öljyn kulutus korvattaisiin vedystä valmistetuilla polttoaineilla, sähkönkulutus suurin piirtein kaksinkertaistuisi, Muranen havainnollistaa.

Jo pelkästään Inkooseen suunnitteilla olevan terästehtaan on arvioitu tarvitsevan vetyä varten 6–7 terawattituntia sähköä vuodessa, joka on lähes kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

Sähkö pitää jostakin saada. Kun tavoitellaan vihreää vetyä, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, Suomen oloissa keskeinen energialähde on tuulivoima. Sitä rakennetaankin jatkuvasti lisää ja siitä tulee yhä edullisempaa. Lisääntyvän tuulivoiman, aurinkovoiman ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton myötä sähköä tuotetaan Suomessa pian reilusti yli oman tarpeen. Asiantuntijat ovat ennustaneet sähkön hinnan sen vuoksi palaavan lähivuosina samalle tasolle kuin ennen Ukrainan sotaa.

Sähkön halpeneminen tekee myös vihreän vedyn tuotannosta entistä kannattavampaa.

Paineita ydinvoiman lisäämiseen

Suomessa riittää vielä tilaa tuulivoimaloille, mutta tarvittava lisäkapasiteetti on niin massiivinen, että myös energiantuotannon vaatimaan maapinta-alaan on kiinnitettävä huomiota, korostaa tutkija Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä. Siksi vedynkin käytön suureen ja nopeaan lisäämiseen tulisi Majavan mukaan suhtautua epäillen.

– Emme pysty yksi yhteen korvaamaan nykyistä fossiilista energiaa vetypohjaisilla polttoaineilla.

”Kaikkien prosessien energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen on täysin välttämätöntä.”

Majava nostaisikin olennaiseksi tavoitteeksi energiankäytön tehostamisen.

– Kaikkien prosessien energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen on täysin välttämätöntä. Sen on oltava erittäin nopeaa ja voimakasta. Kun prosessit on tehostettu niin pitkälle kuin voidaan, sen jälkeen vielä jääviä välttämättömiä tarpeita voitaisiin kattaa esimerkiksi vedyllä.

Tuulivoiman lisäksi vedyn irrottamiseen vedestä tullaan käyttämään Suomessa myös ydinvoimaa, arvioi Lauri Muranen. Vaikka tuulivoimakapasiteetti riittäisikin, vedyn tuotanto ei välttämättä jousta tuulen vaihtelujen mukaan. Tämä aiheuttaa epävakautta sähkön hintaan.

Green Steel suunnittelee parhaillaan Pohjois-Ruotsin Bodeniin maailman suurinta vihreän teräksen tuotantolaitosta.

– Hankkeen johtaja on perustellut Ruotsiin sijoittumista sillä, että siellä on vakaa ja edullinen sähkön hinta, joka perustuu vesivoimaan, muistuttaa Antti Majava.

Suomessa vastaava vakaus olisi Majavan mukaan saavutettavissa ydinvoiman avulla.

– Paine esimerkiksi Pyhäjoen Hanhikiven laitosalueen hyödyntämiseen ydinvoiman käyttöön on aika iso.

EU:n väriluokitteluilla iso vaikutus

Ydinvoimassakin riittää kuitenkin ongelmia. Uraanin louhinta on maankäyttökysymys vähintään siinä missä uudet tuulivoimalatkin, ja louhintaan liittyy vakavia ympäristöriskejä. Samoin ydinjätteen loppusijoitus on kiistanalainen kysymys.

Terrafame on aloittamassa monimetallikaivoksellaan Sotkamossa uraanin talteenottoa kesään 2024 mennessä.

EU-komissio on hahmotellut suuntaviivoja, joiden mukaan eri tavoilla tuotettua vetyä luokitellaan ympäristö- ja ilmastoperusteilla tukipolitiikkaa ajatellen. Ydinvoimalla tuotettu vety sijoittuisi uusiutuvaan energiaan perustuvan vihreän vedyn ja hiilivedyistä tuotetun harmaan vedyn väliin.

Majava pitää luokitteluja oikeansuuntaisina. Silloittavia teknolologioita kuitenkin tarvitaan ennen kuin vetyä päästään tuottamaan kokonaan uusiutuvasti, hän arvioi.

– Maakaasustakaan eroteltava vety ei kaikissa tilanteissa ole huono vaihtoehto, koska Suomessakin on osaamista, jolla hiili saadaan siitä hyvin tarkasti talteen ja sitä voidaan hyödyntää vaikkapa akkuteollisuudessa.

Luokittelut voivat johtaa siihenkin, ettei Suomen sähköverkosta hankittu sähkö voisi olla lainkaan vedyn tuotannon raaka-aineena, koska se tulee osin ydinvoimasta.

– Näidenkin kysymysten pitää ratketa ennen kuin voidaan tehdä kovin isoja ja pitäviä suunnitelmia vedyn tuotantoon, Majava korostaa.

Jalostusaste nousuun

Vedyn valmistusta vientiin Muranen ja Majava eivät pidä mielekkäänä pyrkimyksenä.

– Ei ole hirveästi järkeä siinä, että meistä tulisi vedyntuotannon banaanivaltio. Mieluummin valmistetaan täällä tuotetun vedyn avulla terästä, jota sitten viedään tai jalostetaan sitäkin vielä pitemmälle, Muranen linjaa.

Majava muistuttaa, että Suomen teollisuusrakenne on nytkin useimpiin EU-maihin verrattuna hyvin raaka-aine- ja energiapainotteinen.

– Meidän pitää oppia käyttämään resurssejamme ja energiavirtojamme mahdollisimman tehokkaasti ja korkean lisäarvon tuotantoon. Emme voi yksi yhteen korvata vaikkapa Venäjältä tullutta energiavirtaa vetypohjaisilla virroilla, vaan on tarkasteltava toimintamalleja ja teollisuuden rakennetta.

Toisaalta vetyteknologian ympärille voi syntyä liiketoimintaa samaan tapaan kuin metsäteollisuuden ansiosta on kehittynyt paperikoneiden ja kokonaisten metsäteollisuuden integranttien valmistusta, Muranen pohtii.

Markkinat eivät ratkaise kaikkea

Myös vetytalouden työllisyysvaikutuksia tulisi Murasen mukaan arvioida näistä näkökulmista, ei pelkästään vetyalan suoraa työllistävyyttä tuijottamalla.

– Jos koko kemianteollisuus, metallinjalostus ja mahdollisesti osa metsäteollisuudestakin nojaa päästöttömän vedyn varaan, välillinen työllisyysvaikutus voi olla kymmeniä- tai jopa satojatuhansia työpaikkoja.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Välillinen työllisyysvaikutus voi olla kymmeniä- tai jopa satojatuhansia työpaikkoja.”

Green Steelin Inkoon terästehdashankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu 1 000–1 200 työpaikkaa.

– Ne eivät olisi vetysektorin vaan metallinjalostuksen työpaikkoja, mutta hanke ei olisi mahdollinen ilman toimivaa vetyinfraa ja kustannustehokkaasti saatavilla olevaa vetyä, Muranen toteaa.

Antti Majava korostaa hyvän suunnittelun tarvetta vetytaloutta pohdittaessa.

– Olennaista on resurssien käytön tehokkuus ja kansalaisten kannalta hyvän yhteiskunnan rakentaminen ekologisten reunaehtojen puitteissa. On tärkeää, ettemme harhaudu keskustelemaan vain yhdestä kapeasta teknologisesta keinosta. Markkinat eivät näitä kysymyksiä automaattisesti hoida, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisen suunnittelun panosta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset