Jyväskylän Sosiaalidemokraattiset nuoret ja opiskelijat sekä Keski-Suomen Vasemmistonuoret vaativat nykyisen ihmisiä syrjäyttävän politiikan tilalle uusjaon politiikkaa, joka mahdollistaa puitteet ihmisarvoiselle elämälle lähtökohdista riippumatta.
Vasemmiston nuorisojärjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan, että sunnuntaina 17. lokakuuta vietettiin YK:n kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää tilanteessa, jossa Suomessa elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella ja Suomi on yhä selvärajaisemmin luokkayhteiskunta.
Myös tuloerojen todetaan kasvaneen Suomessa OECD-maiden kärkitahtia vuodesta 1995 alkaen.
Nuorisojärjestöjen mielestä suomalaisen yhteiskunnan kärjistyneet hyvinvointierot ovat seurausta tietoisesta politiikasta, jonka myötä yhä useampi ihmisryhmä on vaarassa ajautua köyhyysloukkuun. Nuoret, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset, siirtolaiset ja aivan tavalliset duunarit on ajettu tilanteeseen, jossa arki on jatkuvaa kamppailua riittävästä toimeentulosta.
Korupuheet eivät auta
Jyväskylän sosiaalidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden sekä Keski-Suomen Vasemmistonuorten mukaan köyhyyttä ei poisteta suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylistävin korupuhein vaan tunnustamalla yhteiskunnalliset vastakkainasettelut ja kehittämällä sosiaaliturvaa jälkiteollisen yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi.
– Keskeisin yhteiskuntapoliittinen päämäärämme tulee olla yhtenäistää sosiaaliturvaa kohti riittävän toimeentulon takaavaa perustuloa. Jatkuvat tulonsiirrot rikkaimmalle väestönosalle on lopetettava; ensimmäisenä toimenpiteenä pääomatuloverotuksen muuttaminen progressiiviseksi. Jälkiteollinen työelämä voidaan nähdä myös mahdollisuutena toteuttaa mielekästä ja kiireetöntä arkea, mutta ei ilman poliittista suunnanmuutosta, kommentoi Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Ville-Veikko Pulkka.
Erityisen huolestuttava merkki hyvinvointierojen kärjistymisestä on kannanoton mukaan sosiaalisen liikkuvuuden jämähtäminen paikoilleen. Köyhäksi ei enää ainoastaan ajauduta, vaan myös synnytään. Huolestuttavana kehityssuuntana järjestöt pitävät myös terveyserojen kasvamista yhteiskuntaluokkien välillä.
Köyhyyden kriminalisointi ei auta
Hallituksen asenteesta yhteiskunnan eriarvoistumiseen kertoo hyvin se, että Euroopan integraation tuotua köyhyyden kaduille romanikerjäläisten muodossa, ratkaisutoimenpiteenä nähdään köyhyyden kriminalisointi.
– Kerjäämisen kriminalisointi hyödyttäisi ainoastaan hyväosaisia siistimmän katukuvan ja puhtaamman omantunnon muodossa, kun köyhyyttä ei tarvitsisi kohdata päivittäin matkalla kauppakeskuksiin. Asiassa olisi kuitenkin pystyttävä tuijottamaan ilmiön sijaan sen taakse. Kerjääminen kertoo vakavasta, Euroopan laajuisesta ihmisten perusoikeuksia polkevasta ongelmasta – köyhyydestä, jota yksittäisen maan kriminalisointitoimenpiteet ainoastaan pahentavat, toteaa Jyväskylän sosialidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Noona Pihlajaniemi.
lehti 