Panos on melkoinen – elinkelpoinen planeetta kaikille. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimman raportin pääsanoma on, että ilmastotoimilla on valtava kiire. Aikaa on vähän.
– Kiireelliset ilmastotoimet voivat turvata elinkelpoisen tulevaisuuden, mutta elinkelpoisuus ei ole itsestäänselvyys. Se on panoksena. Luulisi kiinnostelevan, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä.
IPCC:n raportti ei sinänsä sisältänyt mitään uutta. Siinä vedettiinkin yhteen aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Hyvä uutinen on se, että keinoja päästöjen vähentämiseen on paljon.
– Viestiä pitää takoa päättäjien päähän. Selkeästi viestille on tarve. Jos tekisimme riittävästi, silloin tilanne ei olisi näin vakava. Aikaikkuna, jonka puitteissa voimme turvata elinkelpoisen tulevaisuuden, on umpeutumassa, Kivelä painottaa.
– Sen takia nostaisin esille sen, kuinka tärkeitä nämä vuodet ovat ilmastokriisin estämisen kannalta ja kuinka tärkeä ensi vaalikausi on. Aika vähän ilmastosta on tänä keväänä puhuttu siihen nähden, millaista kriisitietoutta meillä pitäisi olla.
Tarvitaan riittäviä toimia
Kivelä on aiemminkin sanonut KU:n haastattelussa, että häntä ärsyttää puhe kunnianhimoisista ilmastotoimista. Niillä tarkoitetaan ilmastotoimia, jotka eivät välttämättä ole edes riittäviä.
– Voisi puhua riittävistä toimista. Se on enemmän kuin useimmat tarkoittavat kunnianhimoisilla ilmastotoimilla.
Mutta kyllä Kivelä myös kiittelee Suomessa tapahtunutta muutosta – ilmastokeskusteluissa on hänen mukaansa menty valtavasti eteenpäin. Puhe vihreästä siirtymästä on tullut paljon konkreettisemmaksi.
– Tässäkin raportissa tuodaan esille sitä, että voimakasta päästöjen vähentämistä tarvitaan kaikilla toimialoilla.
Kivelä nostaa esiin myös sen, että IPCC:n raportissa puhutaan, kuinka ilmastotyössä pitää huomioida tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kaikkien ihmisten osallisuus.
– Nämä menevät yksi yhteen vasemmiston ajaman punavihreän politiikan kanssa. Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, ja on välttämätöntä, että siirtymässä huomioidaan reiluus.
Samalla Kivelä muistuttaa ilmastokriisin turvallisuusvaikutuksista.
– Pitäisi pitää mielessä uhka peruuttamattomista ja ennalta arvaamattomista tilanteista. Ilmastokriisiin liittyy paljon epävarmuutta, mitä emme pysty hallitsemaan jos tilanne menee liian pitkälle. Hillintätoimet ovat ainoa tapa taata pitää yllä turvallista yhteiskuntaa.
Jokainen tekee osansa
Kivelä muistuttaa, että Suomea kuten muitakin maita pyydetään vain tekemään oma osansa ilmastokriisissä. Maan tulee vastata sen aiheuttamista päästöistä. Samalla on myös hyvä huomata, että Suomi on monen muun rikkaan maan tavoin ulkoistanut paljon päästöjään.
– Ilmastotavoitteemme perustuvat siihen, että teemme osamme. Jos tekisimme aidosti osamme, meidän pitäisi tehdä vielä enemmän kuin nykyiset ilmastotavoitteet. Suomi ei ole saareke.
Tällä vaalikaudella Suomi oli puolen vuoden ajan EU:n puheenjohtajamaa. Tuolloin unionissa päästiin myös sopuun EU:n ilmastotavoitteiden kiristämisestä.
– Se oli yksi merkittävimpiä ilmastotoimia, joita tämä hallitus on tehnyt. Sillä on heijastusvaikutus koko globaaliin ilmastopolitiikkaan.
Haastattelun lopuksi Kivelä painottaa, että on väärin sanoa, ettei Suomi olisi tehnyt vielä mitään. Suomen päästöt ovat laskeneet ennustettua nopeammin. Ongelma on, että joillakin aloilla – kuten maataloudessa – ne eivät ole laskeneet lainkaan.
– Jos kysyy ilmastopaneelilta, tietyissä asioissa mennään niin kuin pitääkin. Valtiovarainministeriökin on kritisoinut, että on laitettu liikaa rahaa vihreään siirtymään, Kivelä hymähtää.
uutiskirje 
